Kuusamotalossa kokoonnuttiin puimaan poronhoitajien ja maanviljelijöiden välejä. Torstaina tapasi satakunta henkilöä, poronhoitajia, maanviljelijöitä ja sivusta seuraavia. Tilaisuudessa esiteltiin Paliskuntain yhdistyksen Poronhoito ja maatalous -raportti.
Raporttiin oli kerätty kuva viljelijöiden näkemyksiä poronhoidon ongelmista.
– Kuunnellaksemme eteläisen poronhoitoalueen maatalouden näkökulmaa haastattelimme sellaisia viljelijöitä itseään, jotka eivät omista poroja, taustoitti raportin kirjoittanut yhteiskuntatieteiden maisteri Sanna Hast.
Nimettömänä pysytellyt herra piti 26 syvähaastattelun määrää pienenä. Tähän varsin tyypillistä laadullisen tutkimuksen haastattelumenetelmää käyttänyt Hast vastasi, että tällaisia soittoja on tullut maanviljelijöiltä itseltäänkin.
– Mutta, kun keskustelimme ja selvitin heidän näkökantojaan, kävi ilmi, että haastatteluissa oli tullut jo esiin nämä heidän esiin nostamansa seikat. Tämä vahvistaa raportin painoarvoa sen suhteen, että haastateltujen maanviljelijöiden määrä oli riittävä. Samat asiat nousivat yhä uudelleen esiin.
– Saimme arvokasta tietoa maanviljelijöiden näkemyksestä poronhoidosta Kuusamon, Posion, Taivalkosken, Pudasjärven ja Ranuan alueilla, joilla haastattelut tehtiin.
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajan Anne Ollilan poronhoidon nykytilaa ja Hastin maanviljelijöiden haastatteluraportin esittelyä ja poronhoitajien näkemyksiä koskevia alustuksia seurasi vilkas keskustelu.
Puheenvuoroja käyttäneistä huomattavan monet korostivat yhteiselämän jatkamisen tärkeyttä elinkeinojen välillä. Askeleena riitojen sovitteluun porovahinkoasioissa nähtiin yleisesti se, että asiallisesti käyttäytyen ongelmia voidaan ratkaista.
Muutamat maanviljelijät kaipasivat raportin tavoin suorempia sanktioita, mikäli paliskunnat tai yksittäiset osakkaat jättävät poronhoitovelvollisuuden suorittamatta. Esille nostettiin myös idea myös lainsäädännön muutoksesta, jossa poronhoitolaki siirrettäisiin rikoslain alle. Tämän tyrmäsi oikeusjärjestyksen kannalta mahdottomana Antti Tierma, eläkkeellä oleva rikostutkija. Tierma harmitteli, monen muun puheenvuoron käyttäneen tavoin, ilmaisujen kärjistymistä erityisesti netissä, mutta myös lehdistön palstoilla ja juuri Kuusamon alueella.
– Käräjille menosta seuraa usein vain syvempää riitaa, hän totesi ja arvioi, että Kuusamossahan on sellaisia jääriä, että asia ei aina mene perille.
Raporttia tukivat useat maanviljelijöiden puheenvuorot. Heidän näkökulmastaan poroelinkeinon ja maanviljelyn väliset suurimmat ongelmat liittyvät aitaamiseen, johon laki paliskuntia velvoittaa, samoin kuin porojen poishakemiseen viljelyksiltä ja myös vahinkojen korvaamiseen. Keskustelussa kysyttiin miksi paliskuntien rikki menneitä aitoja jää paikoilleen ja miksi poronhoitajat eivät aina ole korjanneet tai aidanneet sovittuja alueita.
Kuusamon maanviljelijöiden taholta esitettiin kiitoksia, että Ala-Kitkan paliskunnan osalta ongelmia ei ole juurikaan ollut. Kiitellyn paliskunnan poronhoitajien puheenvuoroissa mainittiin, että Ala-Kitkalla ollaan pyritty puuttumaan ongelmiin huolella.
Useat puhujat mainitsivat raportin tavoin henkilösuhteiden olevan avainasemassa ja malttia pidettiin valttina.
– Se on varmaan totuudenmukainen tämä raportti, mutta miten se toteutetaan? kysyttiin maanviljelijöiden taholta.
– Voisiko sen aidan korjata? Vasaraa ei tahdo löytyä, vaikka kymmenen kertaa haetaan porot pois, kysyjä jatkoi.
Poronhoitajien taholta ongelmana ovat resurssikysymykset, mikä on myös raportin mukaan maanviljelijöiden parissa ilmenevä ajatus. Aitojen kunnostamisen liittyen Hast kertoi haastateltujen taholta esiin nousseen ajatuksen, jossa pohdittiin, voisiko valtion aitausavustusta ohjata suoraan maanviljelijöille, jolloin aitaamisbyrokratia vähenisi ja maanviljelijät voisivat saada aidan pystyyn nopeammin.
Tätä ehdotusta pidettiin MTK:n Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Matti Tyhtilän ja puheenvuoron pitäneiden maanviljelijöiden puolesta huonona ajatuksena siirtää toisen elinkeinon harjoittajien vastuuta – aidata viljelykset – maanviljelijöiden harteille. Ajatuksen esiintymistä maanviljelijöiden haastatteluissa oudoksuttiin. Myös Hast kertoi yllättyneensä ehdotuksen noususta esiin haastateltujen taholta.
Tyhtilän mukaan myös raportissa esitetty maanviljelijöiden ristiriitainen suhtautuminen porojen syys- ja talvikaiveluun pelloilla on ikuisuuskysymys, eikä hän ole kertomansa mukaan törmännyt maanviljelijään, jonka mukaan poroista pellolla ei olisi haittaa syys- tai talviaikaan.
Raportin julkistustilaisuudessa maanviljelijöiden julkilausutut kannat näyttivät kääntyvän siihen suuntaan, että nähtävästi sittenkin maanviljelijöiden näkemyksiä on poronhoitajien toimesta pyritty kuulemaan.
– Ehkä jatkossa tutkimustyötä voitaisiin jatkossa tehdä myös yhdessä, kertoo MTK:n Tyhtilä raportin esittelytilaisuuden päätyttyä.
