Retkeilijää neuvotaan kädestä pitäen ja kerrotaan myös puistojen historiaa.
Karttakeskuksen kansallispuisto-sarja on tehty käyttäjä mielessä. Opas perustuu luonnollisesti, kustantaja huomioiden, myös erinomaisille kartoille. Pohjois-Suomen kansallispuistot on kirjassa esitelty paikallakäydyn oloisesti ja itse maastossa kulkien. Pohjois-Suomi on käsitetty vielä varsin laajasti eli Lapin kohteiden lisäksi mukana ovat myös Kuusamon ja Suomussalmen puistot sekä Rokua. Valinta on varsin selkeä; eteläisemmän Kainuun ja Savon puistot kuten Hiidenportti ja Tiilikkajärvi ovat jo kappaleen matkaa etäänpänä.
Tekijät huomioivat myös ihmisen kulttuurisen jäljen, mikä onkin leimallisempaa Etelä-Suomen puistoissa, mutta nähtävissä myös pohjoisen puistoissa. Kirjoittajat muistuttavat kuitenkin aiheellisesti, että hyvin harvassa ovat ne retkeilijät jotka ovat tunturien kupeesta hakemassa ruotsinlaiva-tunnelmaa. Kyllä vahvuutena on nimenomaan luonto.
Pohjoisen Suomen puistot ovat kauniina rykelmänä länsirajalla niin sanotussa Tunturi-Lapissa, Lapissa ja itärajan yhteydessä. Puistot tarjoavat eläimistölle ja kasvillisuudelle kasvumahdollisuuden ja leviämisreittejä. Koillismaalla tämä on tuttua yhtenä itäisen, läntisen, pohjoisen ja eteläisen lajien kohtauspaikkana.
Karttakeskuksen kirjassa neuvotaan retkeilijää kädestä pitäen jo ennen kuin päästään itse asiaan eli puistoihin. Ensimmäisenä esitellään Rokua ja seuraavana Hossa. Kirjoittajat ovat ilmeisesti liikkeellä hyvin paljon maastopyörillä, sillä maastopyöräkelpoiset reitit on selostettu hyvin. Perinpohjin selvitetään kuitenkin myös alueen ja puiston historia, eläimistö ja hoksautetaan kasvistosta. Lisäksi ohjataan niin pysäköintialueille kuin tutustumisen arvoisiin kohteisiin. Ovatpa löytäneet jotakin sellaistakin, mikä ei välttämättä kovin laajasti tiedossa ole kuten Hossasta Papinpetäjän, josta kiva pieni tarina myös.
Syötteen puiston myötä kirjasen kuvakerronta muuttuu talviseksi, ja talvella Syöte tietyllä tavalla onkin parhaimmillaan. Samoin Riisitunturin esittely on saanut kuvakerronnakseen talven. Riisin osalta todettakoon, että kirja neuvoo ottamaan mukaan jopa omat vessapaperit. Ilmeisesti tuvalla ei vierailun aikana paperia ollut.
Oulangan myötä kirja on syksyinen ja kesäinen. Oulangasta kerrotaan hieman laajemmin, ja aihetta toki onkin sekä puiston laajuuden, että monimuotoisuuden vuoksi.
Kirjassa on QR-koodeja, jotka ohjaavat kirjoittajien puistoista kertoville Facebook-sivustoille. Sivuja on päivitetty ainakin nyt syksyyn saakka ja toivottavasti päivitys on jatkuvaa.