Mainos: Vielä ehdit hyö­dyn­tää ke­sä­tar­jouk­sem­me, tilaa Koil­lis­sa­no­mat tästä!

Kir­joi­ta tam­mu­kas­ta ja tam­mu­kan­pyyn­nis­tä - Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) Ke­mi­joen tai­men-hank­kee­seen liit­tyen keskus jär­jes­tää kai­kil­le avoimen mah­dol­li­suu­den kir­joit­taa tam­mu­kan­pyyn­nis­tä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kemijoen taimen-hankkeeseen liittyen keskus järjestää kaikille avoimen mahdollisuuden kirjoittaa tammukanpyynnistä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kemijoen taimen-hankkeeseen liittyen keskus järjestää kaikille avoimen mahdollisuuden kirjoittaa tammukanpyynnistä.
Kuva: Aku Ahlholm

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kemijoen taimen-hankkeeseen liittyen keskus järjestää kaikille avoimen mahdollisuuden kirjoittaa tammukanpyynnistä. Hanke on osa Interreg Nord -rahoitteista suomalais-ruotsalaista EMRA-hanketta. Tammukan kulttuurisen merkityksen lisäksi hanke käsittelee rakennettujen vesien kunnostamista ja kalastokysymyksiä.

Millaisia kokemuksia sinulla on tammukanpyynnistä? Onko sitä harrastettu kotonasi kun olit lapsi? Oletko itse pyytänyt tammukoita? Mikä merkitys tammukanpyynnillä on kalastusharrastukselle? Millaisia tammukkavedet ovat olleet ja ovat nykyään? Miten kalastuslainsäädäntö on vaikuttanut tammukanpyyntiisi? Entä mitä vaikutusta on ollut kalastuskulttuurin muutoksella (esimerkiksi pyydä ja päästä -kalastus, perhokalastuksen nousu, kaupungistuminen), tiedotteessa kerrotaan.

Tammukka on perinteisesti ollut olennainen osa Lapin, Kainuun ja koko pohjoisen Suomen arkielämää. Monille se on ollut ensimmäinen kalastuskokemus ja se on tarjonnut särvintä yhtä hyvin heinänteossa kuin poropaimennuksessa ja kotona. Perinteinen pyynti saattaa olla voimissaan, vaikka nykyisin paikallisten ihmisten näkemysten ja hallinnollis-lainsäädännöllisen tulkinnan välillä on jossain määrin eriäväisyyttä.

Kirjoita kokemuksistasi! Kirjoitukseen voi myös liittää mukaan kuvia aihepiiristä. Kaikkien kirjoittaneiden kesken arvotaan viikon oleskelu kalakirjastossa Muonion Jerisjärvellä sekä kirjapalkintoja. Kirjoituksen pituudeksi suositellaan korkeintaan kymmentä sivua.

Lähetä kirjoituksesi 15.7.2020 mennessä sähköpostitse osoitteella seija.tuulentie@luke.fi tai postitse osoitteella Seija Tuulentie/Luke, Ounasjoentie 6, 96200 Rovaniemi. Lisätietoja antavat Erkki Jokikokko (erkki.jokikokko@luke.fi; puh. 029 532 7811) ja Seija Tuulentie (seija.tuulentie@luke.fi; puh. 050 391 4438).