Kuusamolainen Veikko Keränen istuksii kotinsa keittiössä Kitkan rannalla ja selailee uudehkoa Kuusamon kesämatkailun kasvuohjelmaa. Hän löytää siitä puutteita ja on sitä mieltä, että matkailun kesäpanostus on täysin unohdettu.
– Kesämatkailijat eivät jää Rukalle sulan maan aikana, vaan käyvät muualla, mutta niille alueille ei haluta satsata. Jos näin tehtäisiin, myös Ruka saisi ympärivuotisia työpaikkoja.
Keräsen mielestä esimerkiksi kesäreittejä pitäisi tehdä Rukan alueen ulkopuolelle. Hän ottaa yhden esimerkin: ympärysreitti voitaisiin vetää Rukalta Kouerpuron laavulle, josta edelleen Holtinniemen, Rönnynrannan ja Kesäniemen kautta Viipukselle. Reitillä olisi pituutta 40-45 kilometriä ja sitä voitaisiin käyttää ympäri vuoden.
– Erilaisia pyöräreittejä voisi toteuttaa myös helposti, koska täällä on tiheä metsäautotieverkosto.
Veikko Keränen on syntynyt Keräsniemessä 23.3.1947 ja täytää 70 vuotta. Hän on ottanut elantonsa metsätaloudesta ja matkailusta. Vuokrattavana on Kitkan rannalla viisi mökkiä ympärivuotisesti.
– Viime vuosi oli tilausten kannalta ihan normaali, mutta tämä vuosi on ollut erittäin heikko. En tiedä mistä se johtuu. Yksi tekijä voi olla se, että kun Rukalla on paljon tarjontaa, markkinointi keskittyy vain sinne. Rauhallista paikkaa ei mainosteta. Olen miettinyt myös sitä, että nykyisen nimemme Taivallahden Lomamökit voisi muuttaa Ahon Lomamökeiksi, koska tilan nimi on Aho. Näin nimi olisi netissä alkupäässä ja helpommin nähtävillä.
Pitkään matkailualalla ollut Keränen valittelee, että pienten alan yritysten yhteistyö on tällä hetkellä nolla. Aikaisemmin yhteistyötä oli.
Keränen on äkeissään metsätalouden sukupolvenvaihdoksen hankaluudesta. Miksei metsätaloudessa saa sukupolvenvaihdoksessa samoja huojennuksia kuin esimerkiksi maataloudessa? Pitäisi olla peltoa vähintään neljä hehtaaria.
– Olen selvitellyt tätä asiaa yli kymmenen vuotta ja keskustellut ongelmasta asiantuntijoiden kanssa, mutta ei siihen näytä helpotusta tulevan. Miten uusi metsätalousyrittäjä lähtee liikkeelle, kun pitäisi ottaa hirveät lainat pankista? Ei hän selviä siitä.
Suunnitteilla olevista biohankkeista Keränen toivoo ainakin osan toteutuvan. Nyt kuitupuun sekä tukin hinta on huono, mutta jos esimerkiksi Kemijärven biolaitos toteutuu, se vaikuttaa kuitupuun hintaan myös täällä. Puuta kyllä riittää, Keränen arvioi.
– Sen sijaan Torangin lietteen käyttö raaka-aineena lienee haaveilua.
Vanhojen metsien suojelualueita pitäisi Keräsen mielestä pienentää ja ottaa niitä talouskäyttöön, koska nykyisin ne ovat tyhjän pantteina. Jos satsataan, niin tehdään se kansallispuistoihin, hän sanoo.
Keränen toimii edelleen Kesäniemenkylän kalastuskunnan esimiehenä. Hän sanoo, että kalastajat ovat käyneet vähiin.
– Kalastus ei ole enää tänä päivänä leivän jatke eikä se kiinnosta nuoria. Hauen pyyntiin pitäisi satsata näilläkin alueilla. Kalastuslain muutoksen myötä viehelupamaksut romahtivat täysin.
Keränen ei ole itse kalastanut sitten 1990-luvun jälkeen.
– Ei oikeastaan tarvitse, saan muilta ja kaupasta. Kerran viikossa syön graavikirjolohta. Norjan lohta ei pidä ostaa. Muikkua syön vain purkitettuna, koska lapsena söin sitä liikaa.
Tänään 70-vuotta täyttävä Veikko Keränen ei juhli syntymäpäiväänsä.
Mikko Häme