Kitkan vii­sas­ta tuli hyvin, muualla maassa muikut vähissä – katso kartat

Muikkutilanne oli vaihteleva. Arkistokuva
Muikkutilanne oli vaihteleva. Arkistokuva
Muikkutilanne oli vaihteleva. Arkistokuva
Kuva: Mikko Halvari

Viime vuosi oli Kuusamossa hyvä muikkuvuosi, vaikka monin paikoin muualla saalis jäi heikoksi. Myös muualla Oulun korkeudella muikkuvuosi oli huono.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Kitkajärvissä, sekä Yli- että Ala-Kitkassa, keväällä 2016 kuoriutunutta hottaa oli runsaasti. Kun takana oli jo pari vahvaa vuosiluokkaa, muikku jäi pieneksi ensimmäisenä kesänään. Pienestä koostaan Kitkan viisas onkin kuuluisa.

Kuusamon alueen järvistä Kiitämä ja Irnijärvi tuottivat heikot muikkuvuosiluokat 2016, ja sen myötä myös hottamuikut kasvoivat hieman yli 10-senttisiksi, kuten myös Kirpistössä.

Syksyllä 2016 Oulun korkeudella oli kutumuikkuja yleisesti ottaen heikosti ja alle pitkän aikavälin keskiarvon (indeksi 2,6). Varsinkin Kuusamon alueella kutukannat olivat useimmissa järvissä huonot.

Koko maata ajatellen muikkusaaliit tulevat olemaan keskimääräisiä, Luonnonvarakeskus summaa. Alueittain ja järvittäinkin tilanne vaihtelee. Yleensä valtaosan muikkusaaliista muodostavat toisella vuodellaan olevat kalat. Eniten keväällä 2016 kuoriutuneita muikkuja on nyt Länsi-Suomen ja Lapin järvissä. Sen sijaan Itä-Suomen ja Oulun alueen järvissä vuoden 2016 muikkukannat olivat keskimääräistä heikompia.

Alkukesä 2016 oli lämmin, mikä vauhditti muikunpoikasten kasvua. Keväällä 2016 kuoriutunutta hottamuikkua oli paikoin saaliissa jo syksyn mittaan. Kutukannat olivat viime syksynä liki keskitasoa, mutta vaihtelivat alueittain, ja mätiä oli lopulta tarjolla edellisvuosia vähemmän.

Joissakin järvissä keväällä kuoriutuneiden muikkujen suuri määrä haittasi mätipyyntiä, kun pieniä muikkuja haluttiin säästää. Toisin paikoin taas kutumuikkuja oli vähän, kuten eteläisen Saimaan suurilla muikkuvesillä.

Luonnonvarakeskus seuraa vuosittain muikkukantoja kaupallisille kalastajille suunnatulla kyselyllä. Kalastajat arvioivat viisiportaisella asteikolla edellisenä keväänä syntyneen hottakannan sekä edellisenä syksynä kuteneen aikuiskannan runsautta.

Seurannan tavoitteena on saada yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Muikku on saaliin määrän ja arvon perusteella sisävesien tärkein saaliskala. Tutkimuslaitoksen keväällä 2017 toteuttama kysely lähettiin noin sadalle avustajalle ja tietoja kysyttiin 80 muikkujärvestä.

Ilmoita asiavirheestä