Posion kunta hel­pot­taa ase­ma­kaa­va-alueen ra­ken­ta­mis­ta, kun­nan­joh­ta­ja näyttää mallia os­ta­mal­la tontin – "Tällä het­kel­lä kat­se­lem­me ta­lo­ku­via"

Mainos: Tilaa tästä jat­ku­van ti­laa­jan etuna ys­tä­väl­le Koil­lis­sa­no­mat Digi alle puoleen hin­taan: 3 kk 14,90 €. Saat lahjan myös it­sel­le­si!

Koil­lis­sa­no­mat nostaa naisia esiin – tämän pal­jas­taa botti Tuk­hol­mas­ta: har­ras­ta­jan koodi rymyää ver­kos­sa median su­ku­puo­li­pai­no­tuk­sia nuus­kien

Koillissanomat johtaa usein Genderbotin päivävertailua, joka laskee naisista kertomisen määrää ja vertaa sitä miehistä kertomiseen.
Koillissanomat johtaa usein Genderbotin päivävertailua, joka laskee naisista kertomisen määrää ja vertaa sitä miehistä kertomiseen.
Kuva: mikko halvari

Koillissanomissa naiset pääsevät hyvin esille ja lehti on aina väliin ykkönen naisista kertomisessa viikkovertailuissa. Tämän kertoo 32-vuotiaan ohjelmoija Max Breggrenin Tukholmasta ryömityttämä botti , joka nuuskii myös Koillissanomien nettisivuilla selvittämässä sitä miten paljon naiset näkyvät julkaisussa.

Breggren kertoo, että hän vain sai kuutisen vuotta sitten idean koodata botti, joka selvittää elokuvatietokanta Imdb:n listaamien elokuvien pääroolien esittäjien sukupuolet. Kyse oli mielenkiinnosta ja siitä, että hän ajatteli kulttuurissa keskityttävän vähän liian paljon miehiin.

– Mikä saa meidät kiinnostumaan miehistä? Eivätkö naiset ole kiinnostavampia? Ainakin minulle miehenä he ovat. Botiltani sain tuloksen, että elokuvien päärooleista kolme neljästä on miehillä ja vain yksi naisilla.

"Mikä saa meidät kiinnostumaan miehistä? Eivätkö naiset ole kiinnostavampia? Ainakin minulle miehenä he ovat.

Botin koodaus oli tilastoja tuntevalle miehelle helppoa kuin heinän teko, eikä botin juoksuttamiseen tuhansilla, tai ajan myötä jopa miljoonilla, verkkosivuilla tarvita juurikaan tietokonetehoa. Insinöörin oma pöytäkone riitti alkuun mainiosti.

Sittemmin tietokoneita on pitänyt hieman lisätä, mutta edelleenkään Breggren ei pidä harrastukseen käyttämiään koneita merkittävän kokoisina. Breggrenin botit ovat lukeneet viime vuosina medioita ympäri maailman pohjoismaista Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Britanniaan sekä Ranskaan.

– Eri maiden välillä on vaikea tehdä vertailuja, koska mediat ovat hyvin erilaisia ja toiset ovat enemmän miespainotteisia kuin toiset.

Genderbotin koti löytyy internetistä.
Genderbotin koti löytyy internetistä.
Kuva: Genderbot / Max Breggren

Breggren viittaa Göteborgin yliopistossa naisten medianäkyvyydestä tehtyyn tutkimukseen. Ruotsissa tapahtui paljon 40-luvulta aina 70-luvulle asti, mutta sitten muutos pysähtyi.

– Mediassa mainittujen naisten määrä kohosi nopeasti 40-luvun noin 10 prosentista aina 30 prosenttiin 70-luvulle tultaessa, mutta sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään.

Pohjoismaiden osalta tilanne näyttää samalta.

– Olisin yllättynyt jos pohjoismaissa olisi suuria eroja tässä.

Ruotsissa jalkapalloilijoista on noin kolmannes naisia, mutta median jalkapallojutuissa naisia mainitaan vain kerran, kun miehiä kymmenen kertaa.

– Nähdäkseni naiset ryhtyvät pelaamaan jalkapalloa, jos naisten pelaaminen näkyy mediassa ja jos taas ei niin, sitten he eivät ryhdy.

70 miestä ja 30 naista -sääntö on siis säilynyt Breggrenin mukaan muuttumattomana jo puoli vuosisataa.

– Välillä mediat tasoittavat punnuksia kiinnittäessään huomionsa Genderbotin tuloksiin, mutta muutamassa viikossa ne väsähtävät ja 70-30 -sääntö palaa aina uudelleen takaisin.

”Mediassa mainittujen naisten määrä kohosi nopeasti 40-luvun noin 10 prosentista aina 30 prosenttiin 70-luvulle tultaessa, mutta sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään.

Koillissanomien toimituksessa ollaan hyvillä mielin Genderbotin tuloksista. Ollaanhan me naisia saatu verrattain hyvin esille, jos muihin vertaa. Usein on johdettu päivätilastoa ja toisinaan voitettu myös viikkotilastossa.

Toimittaja Riina Puurunen vaatii kuitenkin kovempaa kisaa.

– On se kumma kun 40 prosentilla naisia pärjätään – petratkaa nyt vähän, Puurunen lähettää kilpailijoille terveisiä.

Puurunen arvioi, että naisten esiintuomisessa on pärjätty naistoimittajien avulla.

On se kumma kun 40 prosentilla naisia pärjätään – petratkaa nyt vähän

Toimituspäällikkö Jenny Halvari kertoo, että lehdessä ei mennä sukupuolinäkymä edellä jutuntekoon, vaan haetaan parhaita asiantuntijoita haastateltavaksi. Yksi mahdollinen selitys menestykseen on se, että Koillissanomissa kiinnitetään huomiota elämään monipuolisesti.

– Me pidämme tarkkaa huolta siitä, että lehden tilaajat saisivat lukea elämästä Koillismaalla sen kaikilta osa-alueilta.

Päättäjistähän Koillismaalla on valtaosa miehiä ja siitä johtuen naisten nimiä nousee vähemmän esiin päätöksistä kerrottaessa. Tässäkin sukupuolille soveliaina pidetyt roolit syntyvät ja uusiintuvat median roolituksessa ja vuorovaikutuksessa eletyn elämän kanssa.

Halvari lupaa, että Koillissanomat kiinnittää myös jatkossa huomiota siihen, että naisia nostetaan esiin.

– Ei ole mitään syytä sille, että naisista pitäisi kertoa vähemmän.

Koillissanomien miestoimittajien mukaan naisten esiin tuominen on yksinkertaista ja ongelmatonta. Urheilutoimittaja Janne Kaikkonen kertoo, että naisista kertominen on samanlaista kuin miehistäkin.

– Se riippuu naisesta – samoin se on miestenkin kanssa.

Lehdessä pisimpään työskennelleen toimittaja Mikko Hämeen mukaan naisten tuominen uutisoinnissa esiin on tärkeää.

– Onpa tietenkin.

”Ei ole mitään syytä sille, että naisista pitäisi kertoa vähemmän.

Genderbot

Gender viittaa sosiaalisesti rakentuvaan sukupuoleen

Botti on koodia

Tämä lukee mediasivuja

Laskee nimien tai pronominien mukaisen sukupuolijakauman

Tarkkuus arviolta 95 prosenttia

Ei ole havainnut muutosta median sukupuolijakaumissa kolmessa vuodessa