Liikenneturvan kyselyyn vastanneista autoilevista yli kolmannes on joutunut jarruttamaan tai tekemään väistöliikkeen hirven tai peuran takia. Riski törmätä hirveen tai muuhun hirvieläimeen on suuri niillä alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat.
Hirvi- ja peurakolareita sattuu kaikkina vuodenaikoina - eniten, kun auringonlaskusta on kulunut yksi tunti. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkillisiin tilanteisiin ja lieventää myös vammoja mahdollisen törmäyksen sattuessa.
Hirvet liikkuvat aktiivisimmin eritoten aamu- ja iltahämärissä. Eniten hirvet ovat liikkeellä kiiman aikana loka-marraskuussa. Toinen hirvien vilkkaan liikehdinnän aika ajoittuu touko-kesäkuuhun, jolloin hirviemot vieroittavat vasansa. Yksin liikkumaan tottumattomat nuoret hirvet eksyvät herkästi autoteille myös yllättävistä paikoista, joissa hirvistä ei välttämättä varoiteta liikennemerkillä. Vanhemmat hirvet ylittävät tien yleensä tietystä paikasta.
Valtaosa hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä. Hirvikolarin syntyyn on usein myötävaikuttamassa jokin häiriötekijä kuten näköeste, vastaantulija, huonot sääolot tai kuljettajan ajatusten suuntautuminen muuhun toimintaan, joka vaikeuttaa tielle säntäävän hirven huomaamista. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkillisiin tilanteisiin ja lieventää myös vammoja mahdollisen törmäyksen sattuessa.
Onnettomuuden välttämiseksi vähennä nopeutta hirvivaara-alueella ja jarruta heti, jos havaitset jotain poikkeavaa. Käytä mahdollisimman paljon kaukovaloja. Tarkkaile tien vierustoja, erityisesti paikoissa, joissa puita tai pensaikkoa kasvaa tien lähellä.
Jos eläin juoksee tielle, yritä väistää takaa. Jos hirvionnettomuus sattuu, varoita muuta liikennettä ja vie varoituskolmio paikalleen. Auta ja hälytä apua, jos onnettomuudessa on loukkaantuneita. Ilmoita aina poliisille.
