Kolme nä­kö­kul­maa va­paa-ajan­asu­mi­seen

-
Kuva: Pekka Kauppila

Vapaa-ajanasuminen, mökkeily, on mittava ilmiö Kuusamossa. Vuonna 2018 Kuusamossa oli lähes 7 000 vapaa-ajanasuntoa, joista kaksi kolmasosaa oli ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan vuonna 2018 ulkopaikkakuntalaiset ja heidän asuntokuntansa aikaansaivat Kuusamossa kerrannaisvaikutuksineen reilun 20 miljoonan euron matkailutulon ja vajaan 120 henkilötyövuoden matkailutyöllisyyden.

Tutkimuskirjallisuuteen viitaten vapaa-ajanasuntojen sijaintiin vaikuttavat tekijät tiivistyvät etäisyyteen, alueen attraktiivisuuteen ja emotionaalisiin tekijöihin. Tämän jäsennyksen avulla voidaan tulkita myös Kuusamon vapaa-ajanasumista.

Etäisyydellä tarkoitetaan vakituisen asunnon ja vapaa-ajanasunnon välimatkaa. Näkökulmassa viikonloppuvyöhyke on tärkeässä roolissa: se määritetään ”automatkana” maksimissaan absoluuttisesti noin 300 kilometriksi ja suhteellisesti noin kolmeksi tunniksi suuntaansa. Viikonloppuetäisyys mahdollistaa vapaa-ajanasunnon intensiivisen käytön. Etäisyys ilmenee Kuusamon vapaa-ajanasumisessa siinä, että kaikista ulkopaikkakuntalaisista vapaa-ajanasunnon omistajista noin kolmannes asuu vakituisesti Oulun seudulla eli viikonloppuvyöhykkeellä.

Alueen attraktiivisuus viittaa kohteen (matkailulliseen) vetovoimaan. Tällöin painottuvat matkailulliset elementit, esimerkiksi luonto, maisemat, harrastusmahdollisuudet ja matkailun myötä syntynyt myönteinen mielikuva. Alueen attraktiivisuus korostuu matkailukeskus-tyyppisessä vapaa-ajanasumisessa. Tutkimusten mukaan vetovoimaisella matkailualueella vapaa-ajanasunnon omistajat ovat vierailleet kohteessa poikkeuksetta aikaisemmin matkailijoina loma-aikoinaan.

Alueen attraktiivisuus näkyy Kuusamon vapaa-ajanasumisessa siinä, että erityisesti Ruka houkuttelee vapaa-ajanasunnon omistajia myös viikonloppuvyöhykkeen ulkopuolelta. Esimerkiksi noin viidennes kaikista Rukan ulkopaikkakuntalaisista vapaa-ajanasunnon omistajista asuu vakituisesti Kuusamon kotimaisten matkailijoiden yhdellä keskeisimmällä lähtöalueella, pääkaupunkiseudulla, eli lomavyöhykkeellä.

Emotionaaliset tekijät indikoivat paikkakiintymystä. Tämä ilmenee kiinnostuksena kotiseutuun, lapsuudenmaisemiin sekä perheen ja suvun juurille. Kyse on kotiseuturakkaudesta. Tunneperäiset tekijät houkuttelevat vapaa-ajanasunnon omistajia kaukaakin, lomavyöhykkeeltä, ja ne korostuvat haja-asutusalueiden vapaa-ajanasumisessa.

Emotionaaliset tekijät näkyvät Kuusamon vapaa-ajanasumisessa siinä, että tutkimuksen mukaan noin neljännes Kuusamon ulkopaikkakuntalaisista vapaa-ajanasunnon omistajista on syntynyt Kuusamossa. Muuttoliike on vienyt heitä vuosien varrella muualle Suomeen. Esimerkiksi vuosina 1990−2018 kuntien välisessä muutossa Kuusamon muuttotappio oli noin 4 500 henkilöä. Vapaa-ajanasunto on entisille kuusamolaisille linkki kotiseutuun ja sen ihmisiin.

Vapaa-ajanasuminen on heterogeeninen ja monipuolinen ilmiö paikallistasollakin, mikä koskee erityisesti pinta-alaltaan laajoja, perifeerisiä kuntia, joissa on matkailukeskus.

Näillä alueilla, kuten Kuusamossa, vapaa-ajanasuminen voi perustua samanaikaisesti etäisyyteen (yhteys sijaintiin suhteessa väestökeskittymiin), alueen attraktiivisuuteen (yhteys matkailuun) ja emotionaalisiin tekijöihin (yhteys muuttoliikkeeseen).

Vapaa-ajanasumisen heterogeenisuus on syytä ottaa huomioon myös kehittämistoimenpiteissä, eli ne pitää räätälöidä alueiden ominaispiirteisiin perustuvien tarpeiden ja kysynnän mukaan.

Pekka Kauppila

Kirjoittaja on matkailututkija, FT Kajaanin ammattikorkeakoulun EU-osarahoitteisessa (maaseuturahasto) Valto-hankkeessa (Vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa), johon Kuusamo ja Taivalkoski osallistuvat.