Viime vuonna kaupunki tilasi Naturpoliksen kanssa tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää vetovoima-, työntövoima- ja pitovoimatekijät kolmessa eri kohderyhmässä, joita olivat tulo- ja lähtömuuttajat sekä nykyiset pitkäaikaisesti Kuusamossa asuvat kuntalaiset. Jokaisessa vastaajaryhmässä oli 100 vastaajaa. Samalla tutkittiin myös kaupunkimme imagoon, maineeseen ja palveluihin liittyviä asioita, jotka vaikuttavat tulo- tai lähtömuuttopäätökseen. Keskityn kolumnissa muutamaan keskeiseen taustatekijään ja tutkimustulokseen, mutta laajempaan avaamiseen ja johtopäätöksiin tässä kolumnimitassa ei ole mahdollisuutta.
Kuusamo ikääntyy, sillä suurin osa pitkäaikaisista asukkaista ja tulomuuttajista on iältään yli 55-vuotiaita, kun taas lähtömuuttajat ovat pääosin 23–34-vuotiaita. Suurin muuttovirta on Kuusamon ja Oulun välillä. Työvoimainen väestö lisääntyy Kuusamossa, sillä tulomuuttajista puolet on työntekijöitä ja 37 % eläkeläisiä. Pitkäaikaisista asukkaista vajaa kolmasosa on työntekijöitä ja puolet eläkeläisiä, kun taas lähtömuuttajista opiskelijoita ja työntekijöitä molempia on kolmasosa. Tulomuuttajissa on lähtömuuttajia enemmän korkeasti koulutettuja asukkaita. Tulomuuttajien vuositulot ovat keskimäärin korkeammat kuin lähtömuuttajilla, joten Kuusamon voidaan nähdä rikastuvan. Hieman yli puolet tulomuuttajista on paluumuuttajia.
Tutkimuksen mukaan työntövoimatekijöitä, jotka saavat muuttamaan pois Kuusamosta, ovat etäisyydet ja sijainti, keskusta-alue, ravintoloiden ja ostosmahdollisuuksien puute, kannustamattomat työllisyysnäkymät, heikot opiskelumahdollisuudet sekä nuorisopalveluiden ja erikoissairaanhoidon puute. Pitovoimatekijöitä, jotka saavat asumaan täällä, ovat puolestaan kotikunta, perheystävällisyys, varhaiskasvatus, kerho- ja iltapäivätoiminta, rauhallisuus sekä luonto- ja liikuntamahdollisuudet. Keskeisimmät vetovoimatekijät, jotka saavat muuttamaan paikkakunnalle, ovat synnyinseututausta, luonnonläheisyys, viihtyisyys, turvallisuus ja rauhallisuus, toimiva arki ja hyvät peruspalvelut sekä ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet.
Suurimmat syyt poismuuttoon olivat tutut opiskelu- tai työpaikan saanti. Suurimmaksi kehityskohteeksi muodostui siis työpaikkojen ja opiskelumahdollisuuksien lisääminen sekä palveluiden kehittäminen (mm. joukkoliikenne). Avovastauksissa ehdotettiin myös paljon vapaa-ajanviettomahdollisuuksien laajentamista sekä peruspalvelujen saatavuuden parantamista niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella.
Muuttoliike on voimakkaimmillaan kesän ja alkusyksyn aikana, kun suurin osa lukiosta ja ammattiopistosta valmistuneista nuorista lähtee muualle opiskelemaan, armeijaan ja töihin. Tärkeää on saada pidettyä täällä olevat toisen asteen opiskelutahot ja lisätä korkeakouluasteen opiskelumahdollisuuksia entisestään. Kuusamolle on tärkeää saada mahdollisimman moni näistä nuorista ja nuorista aikuisista muuttamaan takaisin Kuusamoon ja rakentamaan esimerkiksi lapsiperheiden kasvuympäristöä entisestään sekä saamaan tänne lisää koulutettua pääomaa.
Tarvitsemme vahvempia toimia, että muualla opiskelevien ja kaupungin sekä yritysten välille syntyisi yhteyksiä ja että ne säilyisivät. Kaupungin ja yritysten kannattaisi enemmän huomioida ja markkinoida harjoittelupaikkamahdollisuuksia. Molemminpuolista hyödyntämisen paikkaa olisi myös siinä, että opiskelijat saisivat päättötöiden ja tutkimuksen aiheita kaupungilta ja paikallisista yrityksistä, ja nämä puolestaan saisivat tutkittua tietoa toimintansa tueksi ja kehittämiseksi.
Suosittelen tutustumaan tutkimukseen tarkemmin. Se on hyvänä ja ajankohtaisena lisänä muiden tutkimusten ja selvitysten rinnalla, kun teemme suunnitelmia ja päätöksiä Kuusamon nykyhetken ja tulevaisuuden eteen. Tutkimuspohjaa olisi hyvä päätöksenteossa hyödyntää enemmänkin.