Kolumni

Ko­lum­ni: Uu­siu­tu­val­le eta­no­lil­le on kasvava kysyntä

Kun tankkaamme bensiiniautoamme, teemme hiilijalanjäljen valintaa. Ostamme etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta, enimmillään 95 prosentin fossiilisesta bensiinistä.

Pariisin 2015 ilmastosopimuksen jälkeen etanolin osuus nousee. Tammikuussa 2018 EU:n parlamentti asetti prosentiksi 12, vuoteen 2030 mennessä.

Emme ole etanolin lisäämisessä yksin. Eniten autoilevassa Yhdysvalloissa etanolia tuotetaan jo vauhdilla, joka oli viime vuonna juuri samaa 12 prosentin luokkaa kuin EU:n tuleva tavoite.

Bioetanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäyksensä energiaviljely sai silloisista öljykriiseistä. Tulevaisuutta ennustava Rooman klubi jyrisi, että ihmiskunnan on aloitettava siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin. Muuten maan syvyyksistä pumpattava öljy loppuu ennen aikojaan.

Kehitystyötä tarvittiin 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun bioetanoli pääsi Chicagon tavarapörssiin fossiiliöljyn rinnalle. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Energiaviljelyn alussa Suomessakin käytiin läpi kaikki mahdolliset biomassakasvit, joista polttoalkoholia voi tislata. Tutkittavina olivat sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki, järviruoko, ruokohelpi, energiapaju, rauduskoivu ja ylipäänsä metsähake.

Maailman bioetanoli tislataan nyt pääosin kahdesta eteläisestä energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvin tuottaja on Yhdysvallat, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla.

EU on maailman etanolin tuottajista kolmantena. Tuotanto vuonna 2016 oli silti vain kymmenesosa USA:n tuotannosta. EU on politiikassaan hyljeksinyt energiaviljelyä ennustamalla, että sen seurauksena ruoan hinta maailmalla nousee.

Ennuste osui harhaan. Vehnän maailmanhinta on pitkäaikaisessa laskussa. Inflaatiosta puhdistettu tonni vehnää maksoi 300 dollaria vuonna 1960 ja 192 dollaria vuoden 2018 alussa. Yleisimmän etanoliviljan maissin hinta laski puolestaan 250:stä 156 dollariin tonnilta.

Etanolin nousu jatkuu maailmalla. Suomessa kehitys mataa vielä alkuvaiheessaan. Pisimmällä on Koillismaan ja Kainuun sahanpurusta etanolia uuttava St1 –yhtiön Cellunolix laitos. Se aloitti toimintansa 2017. Toiminnan laajentaminen viisinkertaiseksi on jo suunnittelun paininpuissa. Raaka-aineen valikoima lavenee purusta ylipäänsä metsäbiomassaan.

Kouvolaan suunniteltu, olkeen perustuva bioetanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat kuitenkin vetäytyivät hankkeesta. He olivat epävarmoja EU:n hämäristä kannanotoista energiaviljelyyn ja ylipäänsä bioenergiaan.

Kertaluokkaa suurempi on UPM:n suunnittelema uusi biojalostamo Kotkaan. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista metsäbiomassaa sekä Uruguayssä viljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista (Brassica carinata) uutettua ja Suomeen laivattua kasviöljyä.

Etiopiansinappi on energiaviljelyn ja biopolttoaineiden merkittävimpiä viime ajan löytöjä. Puhtaasti siitä valmistetulla sataprosenttisella biokerosiinilla lensi suihkukone Kanadassa ensimmäisen vakuuttavan koelentonsa vuonna 2012.

Energiaviljely ja etanoli etenevät maailmalla, EU:n peloista huolimatta. Kasvavasta kysynnästä pitävät huolen sekä autot että paisuvan matkailun lentokoneet.

”EU on politiikassaan hyljeksinyt energiaviljelyä ennustamalla, että sen seurauksena ruoan hinta maailmalla nousee. Ennuste osui harhaan.