Kolumni

Ko­lum­ni: Va­lin­nan­va­paus­la­ki kaatui – nyt ehdin perkata ahvenia ka­tis­kois­ta

Kesäkuussa epäilin, ettei minulle mitään kesälomaa tulisi, kun sote on kesken. Perustuslakivaliokunta kuitenkin totesi sote-esityksissä puutteita, joita ei voisi hyväksyä perustuslakiin kajoamatta. Niinpä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen piti ottaa aikalisä: hallitus valmistelee uuden esityksen valinnanvapaudesta

Siitä sitten seurasi tauko myös oman valiokuntani työssä. Koko kevät ja alkukesä olivatkin jatkuvaa rasittavaa ajatustyötä, jotta lainsäädännöstä saataisiin asiallista ja kritiikin kestävää. Tarpeellinen tauko.

Olisi tietenkin ollut mahdollista, että sosiaali- ja terveysvaliokunta olisi jatkanut maakuntalain ja sote-järjestämislain käsittelyä. Kun valinnanvapauslakiin on kuitenkin tulossa isoja muutoksia, muiden lakien käsittely ei olisi ollut järkevää.

Miksi valinnanvapauslaki kaatui?

Itse olin vakaasti sitä mieltä, että valinnanvapaus on hyvä asia. Kun kansalainen voisi valita terveysaseman, jolta palvelunsa hakisi, se pakottaisi terveysasemat eli sote-keskukset kilpailemaan laadulla: hyvällä ja oikea-aikaisella hoidolla, hyvällä asiakkaan kohtelulla ja viiveettömällä siirtämisellä palvelusta toiseen asiakkaan tarpeiden perusteella.Kun valinnanvapauslakiin kuitenkin sisältyi sellainen mahdollisuus, että sote-keskuksia ei syntyisi kaikkialle, kaikille ihmisille valintamahdollisuutta ei olisi tullut. Maakunnan olisi pitänyt yhtiöittää myös nk. julkiset terveyskeskukset – nekin olisivat toimineet markkinaperusteisesti. Eli niidenkin toiminta olisi riippunut laatukilpailussa pärjäämisestä. Niinpä maahan olisi voinut syntyä tyhjiöitä.

Toki lakiesitys sisälsi tältä varalta mahdollisuuden, että maakunta olisi suoraan ruvennut palveluita järjestämään. Mutta se olisi voinut tuoda melkoisen viiveen, ennen kuin tyhjästä olisi pystytetty terveyskeskus.

Yhtiöittämiseen sisältyi myös vaara, että julkinen, demokraattisessa kontrollissa oleva terveydenhuolto olisi ennen pitkää voinut kokonaan kadota suurten sosiaali- ja terveysyritysten vallatessa markkinat. Yksi perustuslakivaliokunnan huomio olikin juuri tässä: pitää aina olla mahdollisuus demokraattisesti hallittuun sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jotta kaikki kansalaiset varmasti saisivat välttämättömät palvelunsa.

Tässä nyt odotellaan, millaiseksi uusi valinnanvapauslaki muotoutuu. Toivottavasti valintamahdollisuuksia tulee. Toivottavasti monilla paikkakunnilla esiintyvä perusterveydenhuollon yskiminen saadaan loppumaan. Toivottavasti eri palvelujen yhteentoimivuus paranee niin, että ihmiset todella saavat hyvää ja oikea-aikaista apua ongelmiinsa.

Vaikka olenkin muodollisesti kesälomilla, ei siitä mihinkään pääse, että tuleva soten rakenne pyörii päässä. Kesälukemistona minulla ovat maakunta- sekä sote-järjestämislait ja perustuslakivaliokunnan lausunto. Ja kun hallituksen suunnalta alkaa tihkua tietoa uuden lain suuntaviivoista, sinnepäin lähtee sitten postina oman ajatustyöni tuloksia.

Tietysti aikaa pitää olla myös muulle. Suviseurojen aikaan piti vielä olla Helsingissä mutta kuuluivathan ne radiosta. Päätalopäivät jo menivät. Katiskoista olen perkannut muutamia ahvenia. Viime keskiviikkoiltana tarvoin muutamalle korpilammelle matoa uittamaan ja aikani nautiskelin pienestä sateen tihuutuksesta ja hyvästä kalansyönnistä, kunnes vettä alkoi tulla kuin saavista kaatamalla.

Pakkohan siinä oli luovuttaa ja tuurilla pääsin myös metsätielle kertyneistä lätäköistä läpi. Ja vain kerran tarvitsi puhjennut rengaskaan vaihtaa – toiseen vaihtoon ei kyllä olisi ollut enää vararengasta.