Metsäkellinnän ja puuhengityksen äiti Mirja Nylander taluttaa lempeästi kädestä pitäen lukijansa metsään. Kirjassa on tieto- ja kokemusosioiden lisäksi runsaasti selkeitä ja käytännönläheisiä ohjeita: Kun olo tuntuu juurettomalta kipaise kuusikkoon - kuuset auttavat oman elämäntehtävän ymmärtämisessä. Kuin evääksi Nylander kertoo vielä muutamalla lauseella kuusenneulasten ja kuusenpihkan terveysvaikutuksista.
Metsäkellintä on myös luontokuvakirja. Mirja ja Pekka Nylanderin valokuvissa on metsäkellijän näkökulma; luontoa katsotaan läheltä. Katajanoksista sateen jälkeen ja aukeavat tuomen kukat tuovat aistimuistoja talvi-iltoihin. Kuva- ja tekstisivujen muodostamat aukeamat ovat kokonaisia taideteoksia.
Metsä on ikiaikaisesti antanut metsään menevälle sanat. Sanat, jotka ilmaisevat hänen sydämensä tilaa, kirjoittaa Nylander kalevalaista tunnelmaa huokuvassa kirjassaan.
Tauno Kohosen monumentaaliset kuvat ja rikkaasti erilaisia lähestymiskulmia Kitkajokeen ja kitkajärveen tarjoava kirja katsoo ympärilleen esimerkiksi historian, tutkimuksen, kasvillisuuden, kalastuksen ja matkailun näkökulmasta. Kirjoittajina ovat muun muassa Pekka Hummasti Kuusamon koskisodasta, Anne Jäkäläniemi kasveista, Esko Räty Suvannon Harrin Kitkasta ja Tauno Kohonen muun muassa taidekeskus Timisjärvestä.
Joki vie meitä suvannosta virtaan, kallioita hietikolle ja hiljaisuudesta putouksen jyrinään. Samalla jännitämme yhdessä, pelkäämme yhdessä, luotamme toisiimme, ilahdumme onnistumisesta, ihastumme kitkajokeen ja toisiimme, kirjoittaa Keijo Salenius koskeentuijottaja Basecam Oulangasta.
Monipuolisuutensa ansiosta jokainen löytää kirjasta tutun mutta myös runsaasti uusia näkökulmia Kitkajokeen.
Jaoin huoneen isoveljeni kanssa, mutta sisällä emme juuri viihtyneet, kirjoittaa dokumenttiohjaaja Petteri Saanio. Luontoelokuvaajana tutuksi tullut Saanio, luonnon ja ihmisluonnon havainnoitsija, kertoo kirjassa luonnostaan Saimaalta Lappiin ja ihmisyydestä itsensä ja kohtaamisten kautta.
Kirjassa on omaelämäkerrallisia säikeitä, luontodokumentin elkeitä ja matkakertomuksen rytmi. Se tarjoaa oivan lukumatkan suomalaisen luontoelokuvaajan työhön ja ajatuksiin. Saanion, eläinten, maisemien ja kasvien lisäksi kirjassa tavataan dokumentteihin kuvattuja ihmisiä muun muassa Rakel Liekki. Kaikki tarvitsemani kasvaa ihan itsestään, Rakel hehkutti suupielet korvissa kameran käydessä urbaanin porkkanapenkin reunalla.
26 Suomen puulajia esittelevä tietokirja on käytännönläheinen teos, jossa valmistetaan juomia ja rohtoja, perehdytään kasvien historiaan, vaikuttaviin aineisiin ja terapeuttisiin vaikutuksiin.
Sinikka Piippo on kasvitieteilijä ja professori, jonka tietokirja puista päivittää viimeisimmän tutkimustiedon puiden terveyshyödyistä ruokana, rohtona ja lääkkeenä. Laajalla sanastolla varustettua kirjaa ei tarvitse pelätä tieteellisyytensä takia, Piippo kirjoittaa tavalliselle lukijalle ja antaa hyviä reseptejä.
Sinikka Piipon Rakkauden rohdot, Seksuaaliterveyttä luonnosta -kirja julkaistaan ensi keväänä.
Upeita kuvia, tarinallista kerrontaa ja tiukkaa faktaa luonnosta, yhteenpuristettuna. Teoksessa tehdään matkaa luonnossa asuvien eläinten reviirille ja tutustutaan niiden elämään hyvinkin läheltä niin sanoin kuin kuvinkin.
Tarinallisuuden voima esiin, kun Ohtonen kuvailee retkillään näkemäänsä ja kokemaansa. Kirjassa on Ohtosen henkilökohtaista otetta, sillä se on eräällä tavalla matkakertomus keravalaisesta lähiöstä susirajan kautta Kilpisjärvelle.
Tähystän harmauteen näkemättä muuta kuin sakeaa ilmaa. Sonni ottaa muutaman askeleen ääntä kohti. Usva vastaa sonnille uudemman kerran, kirjoittaa Kimmo Ohtonen kohtaamisestaan hirvisonnin ja naaraan kohtaamisesta Porkkalassa.
Ohtonen käsittelee niin eläinten paikkaa luonnossa kuin ihmisenkin osaa luontoon myös ilmastonmuutoksen kaltaisen suuremman kokonaisuuden kautta. Ohtonen on kuvittanut itse kirjansa ottamillaan taidokkailla valokuvillaan, jotka taltioivat käsittelyssä olevaa lajia ja sen luontoympäristöä dokumentaarisella otteella.
Metsäkansan tarina on oiva valinta pukinkonttiin niin luontoystävälle kuin myös sellaiselle, joka ei ole innostunut lukemaan lajioppaita. Tässä kirjassa kuljetaan yhteinen matka ja opitaan samalla.
Kansikuva on jo sellainen, että säikäyttää äkkinäisen, sanoi Sulo Karjalainen Karhumies-kirjasta Koillissanomissa kirjan julkistamisen aikoihin. Elämäkerrallinen, mutta myös Kuusamon suurpetokeskuksen historian kertova kirja on kertomus koillismaalaisesta miehestä, josta kasvoi laajalti tunnettu karhumies. Kirja piirtää kuvan miehestä, jonka rakkaus karhuihin ja kiinnostus niiden sielunelämää kohtaa on elämäntyön kokoinen.
Tarinat ovat sellaisia mitä on todellisuudessa tapahtunut, lupaa karhumies.
Konstailematon kuvitus ja kivasti karhea olemus tekevät Karhumiehestä mainion lahjakirjan.
Tietokirja on dosentti Pirkko Siikamäen arvostuksen osoitus luonnonhistorian tuntemukselle, tutkimukselle ja luonnon lukemisen perinteelle. Tatarikohokin ja karvaskallioisen vetämänä Oulangalle aikoinaan tullut ja tutkimusaseman johtajanakin toiminut Siikamäki kirjoittaa luonnon muuttumisesta ja luonnon ja ihmisen yhtyeenkietoutuneesta historiasta. Tietokirjan luettuaan tutusta Oulankajoesta näkee monta uutta puolta ja kerrostumaa.
Kirjassa on karttoja ja kaavioita, mutta ennen kaikkea Siikamäen ja luontokuvaaja Paavo Hamusen kuvia Oulangalta, sen maisemista, eläimistä ja kasveista.
Kirjassa katsotaan koillismaalaista luontoa taiteilijan silmin vuosisadan vaihteesta 80-luvulle saakka. Kirjassa Lahja Koivunen (1898-1989) matkaa kyytiläisenä tunnettuihin maisemapaikkoihin ja lumoutuu Kuusamon naavaisista kuusista aina uudelleen ja uudelleen. Kirjaan on kerätty kattava läpileikkaus Koivusen maalauksista. Niistä löytyvät Paanajärven Ruskeakallio, Kitkajoki, Rukatunturi, Konttainen ja erityisesti Kiutaköngäs, jotka Lahja Koivunen maalasi kyltymättömästi.
Lahja Koivunen on koillismaalaisen luonnon merkittävä kuvaaja, jonka maalauksissa huojuvat vuosikymmeneltä toiseen korkeat kynttiläkuuset.
Mikko Halvari