Lauri Kilpivaara katselee kiinnostuneena entisajan maatalouskoneita Kuusamon kotiseutumuseolla. Joukosta löytyy uusi tuttavuus.
– Tätä en ole ikinä nähnyt! Kaikki muut kyllä olen nähnyt, mutta en tätä, Lauri Kilpivaara pohtii.
Äitinsä ja sisarustensa kanssa Kuusamo-päivillä lauantaina historiaan tutustunut Lauri on innoissaan uusista havainnoistaan.
– Minusta on tärkeää, että tietää miten entisaikaan on toimittua. Että tietää vaikka sen, mitä hevoset ovat tehneet näillä koneille, Lauri pohtii.
Äiti Leena Jartti on samaa mieltä. Hän uskoo, että lapsille on antoisaa hahmottaa silmillään entisajan elämää.
– Lasten kanssa on mukava käydä sellaisissa tapahtumissa, joissa on vähän jotain erilaista tarjolla. Ja näin museollakin, kun tähän on liitetty muutakin kuin pelkkä museolla käynti, on tämä kokonaisuutena innostavampi, Jartti kertoo.
Muutama vuosi sitten Kuusamo-Seura päätti suunnata kaksipäiväisen tapahtuman aloituspäivän lapsille ja perheille aiempaa vahvemmin.
Jo tuolloinkin päivillä oli opastettu museokierros lapsille ja satutuokio Pulkkasen pirtissä ja pihalla on voinut silitellä hevosta ja lampaita. Viime vuonna lapset pääsivät tekemään käpylehmiä, tänä vuonna he saivat mukaan ilmapalloista väänneltyjä hahmoja.
Profilointi on innostanut mukaan uusiakin kävijöitä, kuten Severi-poikansa kanssa museolle tulleen Mirka Palosaaren ja Jarmo Korhosen.
– Olen tiennyt tapahtumasta, mutta ei ole tullut lähdettyä aiemmin. On tykätty tosi paljon, Mirka Palosaari kiittelee lähes 3-vuotiaan Severin nauttiessa näkymistä Zetorin penkistä.
– Kiva tapahtuma. Kuusamossa järjestetään sen verran vähän tapahtumia, että tällaiset ovat lapsille kivoja, myötäilee myös Severin isä Jarmo Korhonen.
Perinteille on Kuusamo-päivillä vankka sijansa, vaikka uudistumista on tapahtunut. Viikonlopun aikana nähdään edelleen työnäytöksiä ja tehdään vastoja sekä kuoritaan perunoita kilpaa.
Museota voi kiertää opastetutusti perinteisen haitarimusiikin soidessa taustalla ja sunnuntaina vietetään varttuneemmalle väelle suunnattua kotiseutujuhlaa.
Perinteistä kiistellyimmät löytyvät ruokapuolelta: kuivalihavelli ja kampanisut. Kuivalihavelli sai osittain väistyä pääruoan paikalta, sillä lasten ja lapsiperheiden takia sitä tarjoillaan vain sunnuntaina varttuneemman väen tapahtumassa.
Toinen ikuisen sananvaihdon aihe, kampanisu, näyttäytyy päivillä monennäköisenä, koska nisut leivotaan talkoilla ja leivonnaiset ovat aina tekijänsä näköisiä. Mikä olisi se oikea sakaroiden määrä?
– Neljästä viiteen. En minä osaa sanoa, se on jokaisen oma asia. Meidän ohje on sellainen, että siihen laitetaan sokeria. Ihan pohjoisessa ei laiteta sokeria, "pääemäntänä" kotiseutupäivillä touhuava Sirkka Kokko valottaa.
Talkooväkeen kuuden vuoden ajan kuulunut Leena Mustonen tietää, että asiasta on niin monta mieltä kuin syöjääkin.
– Eikä näkö ole se tärkein vaan maku, Mustonen huomauttaa.
Mutta entä se sakaroiden määrä?
– Viisi kun on, niin se on mielestäni hyvännäköinen.
Koska paikkakuntalaisilta ei tule kysymykseen yksiselitteistä vastausta, otetaan vielä asiaan ulkopuolinen näkemys. Virroilta kotoisin olevat Väinö Härkönen ja Seija Hiekka ovat mökkeilleet kohta 30 vuotta Kuusamossa, mutta ovat ensimmäistä kertaa Kuusamo-päivillä.
– Sakaroista ei tiedetä, mutta maisteltu on, Väinö Härkönen ei ota lukumäärään kantaa.
– Ja tein minä niitä joskus kotona. Kyllä niistä syötäviä tuli, Seija Hiekka kuittaa.