Mainos: Tutustu Koil­lis­sa­no­mat Digiin 2 kk 11,90 eu­rol­la. Tilaa tästä.

Kuu­sa­mo­jär­ven seit­se­män orpoa jout­se­nen­poi­kas­ta opet­te­lee elämään ilman emojaan eikä vielä tie­de­tä, osaa­vat­ko ne edes lentää: ”Seu­ra­taan nyt ja mie­ti­tään toi­men­pi­tei­tä”

Seitsemän orvon joutsenenpoikasen joukko on yrittänyt etsiä uutta pesuetta itselleen tuloksetta Kuusamojärvestä.
Seitsemän orvon joutsenenpoikasen joukko on yrittänyt etsiä uutta pesuetta itselleen tuloksetta Kuusamojärvestä.
Kuva: Jarmo Martiskainen

Lähiviikot näyttävät, miten Kuusamojärvestä tavattujen yksinäisten joutsenenpoikasten käy. Koillissanomien Meille soitettiin -palsalla vinkattiin maanantaina seitsemästä ilman emoa kulkevasta joutsenesta Tolpanniemen venesataman kohdilla.

Kysyimme lintuasiantuntijalta, mistä on kyse.

– Minun käsitykseni on, että siinä on seitsemän yksinäistä poikasta, jotka kulkevat samassa porukassa, Kuusamon Lintukerho ry:n puheenjohtaja Jarmo Martiskainen kertoo. Hän on havainnoinut ja valokuvannut orpojen joukkoa jo tovin.

– Ne ovat olleet siinä kolme viikkoa niin, että emolintuja ei ole näkynyt.

Hän ei ole törmännyt aiemmin vastaavanlaiseen orpojoukkoon.

Joutsenilla on tähän vuodenaikaan yleensä koko pesue koossa, mutta oletettujen orpojen kohdalla näin ei ole. Martikainen todisti maanantaina, kuinka poikaset yrittivät lyöttäytyä kahden emon ja neljän poikasen pesueeseen. Ne tulivat torjutuksi emojen toimesta niiden puolustaessa reviiriään ja omaa pesuettaan.

Emolintujen poissaolon syytä voidaan vain spekuloida, mutta Martiskaisella on vahva epäily siitä, mitä niille on tapahtunut.

– Ainut mahdollisuus melkein on, että ne ovat syystä tai toisesta kuolleet.

Kuolinsyiden kirjo on laaja: lankoihin lentäminen, joutuminen petojen kynsiin, sairastuminen – tai tappaminen ihmisen toimesta.

– En usko, että molempia lintuja olisi peto pystynyt yllättämään. Tässä on paljon mahdollisia vaihtoehtoja.

Poikaset eivät mitä todennäköisimmin kärsi hätää tällä hetkellä, sillä niillä on sekä sulaa vettä että mahdollisuus etsiä ravintoa. Kasvissyöjinä joutsenet pärjäävät vesissä, mitkä ovat tarpeeksi matalia, jotta ne pystyvät etsimään vesikasveja pohjasta.

– Sulan veden aikaan niillä ei ole mitään hätää.

Jäiden tuloa odotellessa voidaan vain toivoa, että poikaset ovat oppineet lentämään. Martiskainen ei ole nähnyt niitä lennossa, mutta on nähnyt niiden harjoittelevan lentoliikkeitä siivillään lajitovereidensa tapaan.

Jos niillä on lentotaitoa, ne lähtevät mitä todennäköisimmin muiden joutsenten mukaan muuttomatkalle.

– Kyllähän se joutsenella kulkee geeneissä, etteivät ne tänne eivät lumen kanssa jää. Sikäli on mielenkiintoista seurata, että mitä ne tekevät.

Hyvänä uutisena voidaan pitää sitä, että poikaset ovat Martiskaisen mukaan selvästi kasvaneet viimeisten viikkojen aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että niillä on ollut tarpeeksi syötävää.

– Ne ovat nyt jo saman kokoisia kuin muutkin poikaset.

Lämmin sää viivyttää yleisesti joutsenten muuttohetkeä. Niitä on tavattu aiempina vuosina vielä aivan vesien jäätymisen viime hetkille saakka, Martikainen kertoo.

– Jos sulaa vettä on kymmentä neliötäkin isompi läntti, niin ne kyllä viivyttelevät etelään lähtöänsä.

Jäiden tultua linnut suuntaavat kohti lämpimämpiä seutuja, useimmiten Itämeren eteläosiin, kuten Tanskaan ja Alankomaihin.

Joutsenten kanta Kuusamon alueella on elinvoimainen, Martiskainen kertoo. Kuusamojärven pääjoukot, yli kuusisataa joutsenta, majailevat Noitiniemeä vastapäätä Pohjaslahdessa. Kuusamojärven, Nissinjärven ja Vuotunkijärven alueella joutsenia on laskettu olevan noin 1500 yksilöä.

Pelastustoimiin Martiskainen ei vielä orpojen tapauksessa lähtisi. Luvassa on lämmintä säätä lähipäiviksi eivätkä nyt tulleet pienet, jo sulaneet jääkerrokset ole olleet linnuille haitaksi.

– Seurataan nyt ja mietitään toimenpiteitä, jos näyttää siltä, että ne eivät älyä omin avuin lähteä lentoon.

Martikainen kertoo, että lentokyvyttömiä joutsenia on aiemmin tavattu talvehtimasta muun muassa Kiveskoskesta ja Poussunkoskesta, missä niillä on ollut sulaa vettä sekä ruokaa.

Seurataan nyt ja mietitään toimenpiteitä, jos näyttää siltä, että ne eivät älyä omin avuin lähteä lentoon