Kuusamolainen Henrik Ervasti pakkaa eväitä reppuunsa. Metsäkoneenkuljettajan iltavuoro alkaa kello16. Hän antaa lapsilleen suukot ja ikkunasta hän saa vielä vilkutukset ennen kuin hän aloittaa työmatkan kohti Kärpänkylää.
Tänään ajomatkaa on edessä 40 kilometriä. Ajomatkojen pituus vaihtelee kohteen mukaan 10–70 kilometrin välillä. Ennen palstalle lähtöä Ervasti käy huoltohallilla ja noutaa tarvikkeita päivittäisiin huoltoihin ja mahdollisiin korjauksiin.
Metsäpalstan reunalla odottaa Komatsu 901 -merkkinen metsäkone. Ervasti vaihtaa kuulumiset aamuvuorolaisen kanssa hakkuuseen liittyvistä asioita. Kuulumisten vaihdon jälkeen hän nousee koneen ohjaamoon ja käynnistää massiivisen metsäkoneen.
– Tekniikka, työkoneet ja traktorit ovat kiinnostaneet pienestä pojasta asti, kertoo 31-vuotias Ervasti.
– Vuonna 2008 valmistuin Taivalkosken metsäoppilaitoksesta. Päiväkään en ole ollut työttömänä, koulunpenkiltä suoraan töihin! Olen työskennellyt saman yrityksen Kone Hietala Oy:n palveluksessa valmistumisestani asti. Yrityksen henkilöstö määrä on noin 15 henkilöä.
Ervasti kirjautuu tietokoneelle omalla profiilillaan, joka asettaa koneeseen henkilökohtaiset säädöt, kuten nosturin nopeudet ja liikkeet. Ohjelma kerää myös tietoa päivän hakkuumääristä.
Ervasti tarkistaa kohteen kartan. Kädet tarttuvat ohjaimiin ja alkavat ohjata konetta.
– Ohjainvivut liikkuvat neljään eri suuntaan liikuttaen nosturia. Molemmissa kahvoissa on näppäimiä joilla ohjataan tiettyjä komentoja mm, puulajin valintaa, tavaranlajin valintaa, sahaa ja syöttöä.
Ervasti kertoo ottavansa huomioon sähkölinjat ja muutaman syvän ojan joiden takia ajouria joutuu suunnittelemaan. Myöhemmin ajokone kerää kasat samoja reittejä pitkin ja ajaa puut metsätien varteen, joten niiden tulisi olla helppokulkuisia ja puut helposti saatavilla. Näin työstä saadaan tehokasta ja nopeaa kaikkien kannalta.
Muita yleensä huomioitavia asioita ovat jyrkät rinteet, joista ei välttämättä pääse ylös ja pehmeät maastot, kuten suot. Myös tuuliolosuhteet on otettava huomioon.
– Kovalla tuulella puu saattaa kaatua väärään suuntaan aiheuttaen jopa vaaratilanteen.
Ervasti pyrkii myös välttämään maastovauriota havuttamalla ajouran.
Puut kaatuvat maahan lunta pöllyten ja metsäkoneen kirkkaat valot valaisevat lumisen metsän. Pakkasta on melkein -25 astetta, mutta ohjaamossa on kuitenkin lämmin.
Ervasti ohjaa metsäkoneen kouraa ja vie sen puun tyvelle. Karsimaterät ja rullat puristavat puuta tiukkaan otteeseen ja saha katkaisee puun, jonka jälkeen se kaadetaan haluttuun suuntaan. Puu apteerataan puutavaralajeittain omiin kourakasoihin.
Mittaustarkistuksia tehdään yhdestä kolmeen kertaan päivässä, jolla varmistetaan, että kone tekee oikean mittaiset kappaleet ja tarvittaessa säädetään ja kalibroidaan hakkuulaitetta tietokoneen kautta.
Ervasti hyppää koneen hytistä ulos. Ilmassa tuoksuu tuore puu ja hengitys höyryää kirpeässä pakkasilmassa. On sahan terän vaihdon aika. Sahan terää joudutaan vaihtamaan mikäli terä on osunut kiveen ja on sen myötä menettänyt teränsä.
Talvella lumi estää näkyvyyden maanrajaan ja terävaurioiden riski kasvaa. Vuorossa saattaa kulua keskimäärin yhdestä kolmeen terää, mutta yhdelläkin voi pärjätä montakin päivää.
Metsäkoneenkuljettaja hoitaa tarpeen vaatiessa korjaukset, huollot sekä letkuremontit metsässä työmaallaan. Isommat huollot ja korjaukset tehdään yrityksen hallitiloissa.
Ensimmäisen ruokatauon koittaessa Ervasti lämmittää ruokansa pienessä kätevässä uunissa, joka on sijoitettu kopin takaseinälle. Päivään sisältyy myös kaksi kahvitaukoa.
Taukojen yhteydessä hän pyrkii tekemään taukojumppaa.
Joskus ruokatauolla ollessa ketut ovat tulleet harvinaisen lähelle Ervastin ajamaa konetta.
– Hirviäkin on havaittu, muttei karhua koko työhistoriani aikana.
Kerran puolestaan metso yritti ottaa matsia koneen kanssa.
– Siirsin hakkuukoneen uudelle työmaalle ja lavetilta pois ajaessa näin metson kävelevän hangella tullen konetta kohti. Metso pyrähti kohti konetta ja yritti vimmatusti taistella koneen kouraa vastaan. Vähän aikaan metso jaksoi uhitella, kunnes lähdin siirtämään konetta pois ja metsokin älysi poistua paikalta, Ervasti naurahtaa.
Nyt metsässä tunnelma on rauhallinen. Iltavuorossa Ervasti tekee töitä yksin. Päivävuorossa ajokonemies työskentelee samalla alueella. Taustalla soi radio ja koneen vaimea hurina. Työ sujuu niin tottuneesti, että metsässä kerkeää miettiä asioita moneenkin kertaan. – Joskus soitan kotiin perheelle tai raatailen tovin kaverien kanssa työnlomassa. Handsfree-kuulokkeet ovat oiva apu, kertoo Ervasti.
Ervasti kertoo arvostavansa luontoa ja suomalaista metsää.
– Kuusamon kauniit vaihtelevat maisemat hivelevät silmiä. Suomalainen puu on laadukasta ja haluttua niin Suomessa kuin ulkomailla. Tässä työssä oman käden jäljen näkee heti.
Yleisimmät kaadettavat puulajit ovat mänty, kuusi, koivu ja haapa.
Tukit menevät Pölkky Oy:lle ja kuitu eli latvoista tehty puunosa menee sellutehtaalle. Puun apteeraminen on tärkeää, tämä vaatii puun eri osien tarkkaa tuntemusta, koska puutavaran pitää olla laadukasta.
– Tuoreelle metsäkoneenkuljettajalle laatuvaatimukset voivat tuntua alkuun vaikeilta ja haastavilta, mutta työ opettaa ja tukena on myös työyhteisö. Karttaohjelmaan on yleensä merkattu luonto- ja lakikohteet, joiden tuntemista ja tietämistä kuljettajalta vaaditaan.
Tietoja ja taitoja opetellaan metsäalan koulutuksessa.
– Työ luokitellaan vaaralliseksi, joten turvallisuus menee aina kaiken edelle. Työn ohella oppii luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Tekijöistä on pulaa ja juuri julkisuuteen tulleet investoinnit lisäävät kysyntää työmarkkinoille. Keväällä kelirikkojen alkaessa työt saattavat seisahtua täysin, eli kyseessä on kausityö.
Metsäkoneenkuljettajalla tulee olla C-kortti.
– Työ sopii sellaiselle, joka on kiinnostunut koneista ja tekniikasta. Työskentely on itsenäistä. Periksi antamattomuus on myös tärkeä piirre, sanoo Ervasti.
Metsäkoneen siirron tekee metsäkoneenkuljettaja kuorma-autolla paikasta toiseen.
Tiellä liikkujille ja kelkkareitillä ajelijoille Ervastilla on pyyntö.
– Kun näet hakkuutyömaakyltin tienvarressa, hidastathan silloin vauhtia ja huomioi, että edessä saattaa olla jotain poikkeavaa.
Henrik Ervasti suosittelee, että metsänomistajat ottaisivat selvää erilaisista hakkutavoista.
Yleisempien hakkuutapojen, avohakkuun ja harvennuksen lisäksi on myös erikoisempia hakkuita, kuten siemenpuuhakkuu, jossa uudistus pyritään tekemään siementämään jätetyillä puilla.
Suojuspuuhakkuu puolestaan on kuusen luontaisen uudistamisen tähtäävä uudistushakkuutapa, joka on hieman harvinaisempi. Hakkuista ja vaihtoehdoista saa parhaiten tietoa paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä.
Työvuoro lähenee loppuaan.
Ennen vuoron päättymistä Ervasti tankkaa koneen, lisää teräöljyä, sekä värimerkkausvärit, joiden tarkoitus on eritellä eri tavaralajit sinisellä ja punaisella leimalla.
Vielä lopuksi silmämääräinen tarkistus, ettei mikään ole mennyt rikki.
– Tarvittaessa kirjoitan viestin seuraavalle vuorolaiselle, jos jotain infottavaa ilmenee. Hyvä tiedonkulku on tärkeää myös tässä työssä.
Kello kaksi aamuyöllä metsäkoneen valot sammuvat ja Ervasti kävelee kirpeässä pakkasessa työautolle ja matka kohti kotia alkaa.
Yhteishaku on käynnissä 23.2-23.3. Lisätietoa metsäkoneenkuljettajan ammattikoulutuksesta: www.osao.fi
Kirjoittaja opiskelee Kuusamo-opiston valokuvauslinjalla. Hän on Henrik Ervastin sisko.
