Juhannus on juuri mennyt keskiyön aurinkoineen ja pian myös yöttömät yöt ovat Koillismaalla ohitse. Posiolaiset saavat nauttia yöttömästä yöstä vielä tulevan viikonlopun ajan ja kuusamolaisetkin viikonlopun alkuun asti. Taivalkoskella sen sijaan ei virallisesti yötöntä yötä ole aivan kunnan pohjoisosaa lukuunottamatta.
– Kuusamossa yöttömän yön aika alkoi tänä vuonna 12. kesäkuuta ja päättyy 30. kesäkuuta. Tosin kaupungin eteläosassa yötöntä yötä ei ole, vaan siellä aurinko nousee ja laskee päivittäin, erikoissuunnittelija Asko Palviainen Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta kertoo.
Posiolla yöttömän yön aika alkoi pari päivää Kuusamoa aiemmin ja loppuu pari päivää myöhemmin. Posiolla voi viettää yötöntä yötä 10. kesäkuuta alkaen 2. heinäkuuta asti eli tulevan viikonlopun yli. Ilmatieteen laitoksen mukaan aurinko laskee Posiolla seuraavan kerran tarkalleen ottaen maanantain puolella, kello 0.50.
Asko Palviaisen mukaan ei ole mitenkään tavatonta, että auringonnousu- ja laskuajoissa on eri lähteissä hieman erilaista tietoa. Jo pelkästään havaintopaikan sijainti paikkakunnalla vaikuttaa.
– Tiedoissa esitetään yleensä paikkakunnan keskustan ajat. Pinta-alaltaan suurissa kunnissa, kuten Koillismaan kunnissa, ajat vaihtelevat etelän- ja pohjoisosien välilllä. Tässä mielessä etenkin Kemin ja Kuusamon ajat ovat hyvin mielenkiintoisia, sillä yöttömän yön raja kulkee näillä paikkakunnilla näiden kaupunkien etelä- ja pohjoisosien läpi, Palviainen toteaa.
Taivalkoskella viralliset auringon nousu- ja laskuajat on mitattu kunnan keskustan mukaan. Melkein joka paikassa Taivalkoskella aurinko nousee ja laskee joka päivä, mutta aivan kunnan pohjoisosissa Kostolla yöttömän yön raja näyttäisi rikkoontuvan.
– Inkeellä aurinko laskee noin yhdeksäksi minuutiksi eli se juuri ja juuri näyttäisi laskeutuvan ja samalla jo nousee. Ei tarvitse mennä Inkeeltä paljoakaan pohjoisemmaksi, kun yöttömän yön vyöhyke alkaa, Palviainen kertoo.
Moni pitää yöttömän yön rajana Napapiiriä. Todellisuudessa yöttömän yön raja kulkee lähes asteen verran napapiirin eteläpuolella, Kemi–Kuusamo -linjalla. Leveysasteita lasketaan astein. Yksi aste on 60 ns. kaariminuuttia.
– Koulussa on opetettu, että napapiiri olisi yöttömän yön raja. Se pitäisikin paikkaansa, jos maapallolla ei olisi ilmakehää ja jos aurinko olisi pistemäinen. Eteläisempään rajaan on kaksi syytä: ensinnäkin auringon nousu- ja laskuajat lasketaan auringon yläreunan eikä keskipisteen mukaan, mikä siirtää yöttömän yön rajaa auringon kiekon säteen verran eli noin 15 kaariminuuttia etelään. Lisäksi valon taipuminen ilmakehässä eli ns. refraktioilmiö nostaa horisontissa olevaa aurinkoa noin 36 kaariminuuttia ylemmäksi todellisesta paikasta. Kun nämä kaksi lukua lasketaan yhteen, saadaan 51 kaariminuuttia. Tämän verran yöttömän yön raja siirtyy napapiirin eteläpuolelle eli Kemin eteläpuolelle, Palviainen kertoo auringon nousu- ja laskuaikojen virallisesta laskukaavasta.
Valon taipuminen ilmakehässä saa aikaan sen, että kun aurinko näkyy juuri horisontin yläpuolella, se onkin todellisuudessa jo horisontin alapuolella.
– Kun huomioidaan nämä molemmat seikat, yöttömän yön kulkee hieman Kemin ja Kuusamon kaupunkien eteläpuolella. Jos haluaa rajan itse laskea tietyn paikkakunnan mukaan, niin yksi tapa on jakaa Kemin kunta etelä- ja pohjoissuunnassa kahtia ja mitata niiden rajalta välimatka Napapiirille. Sitten kun mittaa saman matkan Napapiiriltä etelään Suomen itäosissa, niin on jo aika lähellä rajaa. Viivasuora linja Kemistä Kuusamoon ei toimi, koska leveyspiirit ovat kaarevia viivoja, Palviainen kertoo.
– Jos Kuusamosta lähtee etelään päin viitostietä, niin yöttömän yön raja näyttäisi olevan noin 29 kilometrin kohdalla. Kartassa näyttäisi lukevan siinä kohdin Ahola. Raja kulkee juuri sen yläpuolella. Sen eteläpuolinen Julma Ölkky sen sijaan on jo aluetta, jossa aurinko laskee ja nousee joka päivä, Palviainen kertoo. Hän korostaa, että nämä tiedot ovat tieteellisesti hieman epävarmoja, koska hän laski ja tutki ne nopeasti maantienkartan avulla.
– Ihan tarkat tiedot pitäisi laskea koordinaattien mukaan.
Toisenlaisiakin näkemyksiä yöttömästä yöstä esiintyy. Esimerkiksi Jaakko Visuri Tähtitieteellinen yhdistys Ursasta kertoo, että tähtitieteessä asiaa katsotaan vielä hieman eri tavalla. Hän ei kuitenkaan kyseenalaista esitettyjä virallisia auringon nousu- ja laskuaikoja.
– Kyllä niitä voidaan pitää luotettavina, ne vain on esitetty hieman eri tavalla kuin miten me Ursassa asian näemme. Kuusamo sijaitsee myös niin yöttömän yön rajalla, että oikean vastauksen antaminen on aika hankalaa, hän kertoo,
– Itse sanoisin, että oikeasti Kuusamossa ei ole yötöntä yötä koskaan, vaan siellä aurinko kyllä aina nousee ja laskee, mutta valon säteen taittumisen eli refraktiokorjauksen vuoksi siellä näyttäisi yötön yö joskus olevan, hän kertoo.
Koillissanomissa on luovuttu Koillismaan eri kuntien auringon nousu- ja laskuaikojen ilmoittamisesta, ja tiedoissa käytetään vain Taivalkosken aikoja. Talvisaikaan kellonajoissa ei suuria eroja olekaan, mutta keskikesällä viralliset ajat voivat siis olla hyvinkin isoja.
