Talvisodan päättymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Tulitauko alkoi 13.3.1940 kello 11, mutta vielä samana aamuna hieman yhdeksän jälkeen Kuusamoa pommitti kahdeksan venäläiskonetta, jotka pudottivat 79 pommia eri puolille pitäjää. Vakavilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin.
Talvisodan päättymisen muistojuhlaa vietetään Kuusamossa perjantaina kirkkohartaudella ja seurakuntatalolla järjestettävällä muistojuhlalla.
– Kipeä, 14. maaliskuuta 1940 Moskovassa solmittu rauhansopimus tarkoitti Kuusamossa luopumista pitäjän itäisistä kylistä eli Paanajärvestä, Tavajärvestä, Vatajärvestä, Enojärvestä, Pukarista ja Kenttikylästä. Luovutetulla alueella asui noin 2 100 kuusamolaista, jotka asutettiin muualle. Kotikylänsä joutuivat jättämään myös ne noin 2 000 kuusamolaista, joiden asumukset jäivät turvallisuusvyöhykkeelle uuden itärajan tuntumaan. Luovutetun alueen pinta-ala oli reilut 16 5000 hehtaaria, kulttuuritoimenjohtaja Ulla Ingalsuo-Laaksonen kertoo tiedotteessaan.
Välirauhan aikana luovutettujen kylien asukkaat saivat sotatoimien edistyessä palata takaisin kotikyliinsä löytääkseen ne tuhkana. Uusia asumuksia alettiin rakentaa, mutta työt etenivät vitkalleen, sillä työkykyiset miehet olivat rintamille ja rakennuksilla ahersivat vain ukot ja lapset.
– Kun asumukset sitten oli jälleen saatu auttavaan kuntoon, ne oli jätettävä ja lähdettävä muiden kuusamolaisten tavoin toiseen evakkoon. Sen jälkeen näihin itäisiin kyliin ei enää palattu, Ingalsuo-Laaksonen kertoo.
Talvisodan päättymisen 80-vuotismuistopäivän vietto aloitetaan Kuusamossa perjantaina 13.3.2020 kirkkohartaudella klo 10 Pyhän Ristin kirkossa. Hartaudessa saarnaa rovasti Risto Kormilainen Suomussalmelta ja mukana on myös Tolpanniemen koululaisia.
Hartauden jälkeen Kuusamon kaupunki, seurakunta ja rajavartiosto laskevat seppeleensä Mauno Juvosen suunnittelemalle sankarivainajien muistopatsaalle. Reserviläis- ja veteraanijärjestöjen sekä partiolaisten lippuvartio suojaa patsasta ja koululaiset sytyttävät kynttilän jokaisen sankarivainajarivistön päähän. Tilaisuuden päätteeksi lauletaan yhdessä Ystävä sä lapsien -virsi.
Kirkkokahvit alkavat klo 11 ja sen jälkeen pidettävässä pääjuhlassa puhuu kenraalimajuri evp. Lauri Puranen. Puranen on Ilmavoimien entinen komentaja. Nykyään hän työskentelee puolustusministeriön strategisten hankkeiden koordinaattorina ja hävittäjähankkeen ohjelmajohtajana.
Muistojuhlassa esiintyvät myös Kuusamon Veteraanimieslaulajat sekä nuori pianisti Raisa Alasaarela. Tervehdyssanat lausuu Kuusamon sota- ja rintamaveteraaniyhdistysten puheenjohtaja Viljo Määttä ja loppuhartauden pitää kirkkoherra Taina Manninen. Juhla päättyy Maamme-lauluun.
