Taitelija Lahja Koivunen (1898-1989) on kuusamolaisen taiteen keskeisin hahmo. Tuotteliaisuus ja tuotannon epätasaisuus ovat näihin päiviin saakka olleet Koivusen arvon ja arvostuksen tiellä. Lahja Koivunen maalasi ja teki grafiikkaa seitsemällä vuosikymmenellä Kuusamossa. Tuotanto on niin laaja, ettei siitä ole edes arvioita.
Lahja Koivunen ja hänen tuotantonsa ovat meidän yhteistä kulttuuriperintöämme, jolle kuuluu sen ansaitsema arvostus, sanoo taitelijasta elämäkerran julkaissut toimittaja Ulla Ingalsuo-Laaksonen.
– Lahja Koivusen tuotanto on valtava, hänen elämänvalintojensa ja -olojen takia rosoinen, mutta myös täynnä helmiä.
Ulla Ingalsuo-Laaksosen arvion mukaan yli puolet Koivusen tuotannosta on edelleen kuusamolaisissa kodeissa tai täältä perittynä muualla.
– Tuotannon helmet ovat usein Kuusamoon tilaustyönä valmistuneita maisemamaalauksia ja Lahjan Kuusamossa ystävilleen lahjoittamia maalauksia.
Koivuselta tilattiin maalauksia muun muassa syntymäpäivä- ja läksiäislahjoiksi, tilaajina olivat muun muassa kunta, seurakunta ja osuuskauppa. Moni osti Lahja Koivuselta maalauksen ”auttaakseen” Koivusten omaperäistä perhettä.
Lahja Koivusen tuotannon keskeisimpiä teoksia ovat maisemamaalaukset Kuusamon luonnosta: Jyrävä, Kivakka, Valtavaara, Kiutaköngäs ja niin edelleen. Ingalsuo-Laaksonen nimeää Lahja Koivusen ”Kuusamon taiteilijaksi”.
– Koivunen oli ensimmäinen taitelija, joka järjestelmällisesti kuvasi luontokohteitamme. Metsä oli hänelle pyhä paikka, jota hän joidenkin mukaan ehkä jopa pelkäsi.
”Katseeni tarkkaa Kuusamoa. Siellä Järvet kimmeltävät iloisesti, metsä tummana, vakavana. Kevyt ilmaharso pehmittää maisemat, joiden siintävyys yhtyy taivaan sineen”, Lahja Koivunen kirjoitti vuonna 1928.
Lahja Koivunen lähti Kuusamosta kaksi kertaa ja palasi Kuusamoon kaksi kertaa. Hän valitsi, velvollisuudentuntoinen kun oli, äidistä ja veljistä huolehtimisen ja luonnon, jossa hän viihtyi kaupunkia paremmin vaikkakin kaipasi kollegiaalista tukea koko elämänsä, kertoo Ingalsuo-Laaksonen.
– Voimakastahtoinen nainen, joka oli myös hyvin herkkä, pystyi silti voimalliseen tuotantoon.
Vuonna 1958, kun Lahja Koivunen täytti 50 vuotta, Reino Rinne pahoitteli, ettei Lahja Koivusen arvoa nähdä lähellä: ”Vuodesta toiseen hän on ikuistanut kankaalleen Koillismaan luontoa - ennen kaikkea luontoa - ja tehnyt sen hehkuvammin ja pätevämmin kuin kukaan muu koillismaalainen taiteilija.”
Seuraavana vuonnaStridbergin taidesalongin johtaja Arvid Lydecken kirjoitti Lahjalle: ”Tulkaa Helsinkiin, teemme teistä toisen Helene Schjerfbeckin.”
Lahja jäi Kuusamoon, mutta hänen maalauksiaan levisi maailmalle. Keskeisessä asemassa oli taidekauppias Arvo Martikainen. Martikainen saattoi tilata Lahja Koivuselta esimerkiksi ”kahdeksan Kiutaköngästä”, ja vaikka Lahja maalasi ”kiutakönkäitä” kyllästymiseen asti, hän teki työnsä tunnollisesti.
Kun Lahja tarvitsi uuden hatun, hän maalasi taulun, sanoo Ulla Ingalsuo-Laaksonen.
– Koivusta on sanottu Kuusamossa kukkamaalariksi. Kukkia hän halusikin ja rakasti maalata ja juuri ne maalaukset päätyivät lahjoina ystäville ja tuttaville täällä kotipitäjässä.
Lahja Koivusen elämäkerta piirtää muotokuvan Kuusamossa eläneestä ja sille omistautuneesta naisesta ja taiteilijasta. Yli 120 teoskuvan voimalla se hahmottaa selkeän kuvan Lahja Koivusen laajasta ja monipuolisesta tuotannosta.
Niin kuin vaaran rinteellä kasvava puu - Kuusamon taiteilija Lahja Koivusen elämä ja taide julkistettiin Kuusamossa sunnuntaina. Ulla Ingalsuo-Laaksosen kirjoittama elämäkerta on Wazama Median kustantama.
