Viikonvaihde: Ko­rouo­man pio­nee­rin mat­kas­sa Rus­keal­la vir­ral­la

Menot: Nappaa tästä vinkit Koil­lis­maan me­noi­hin

Toimittajalta: Oman alan va­lit­se­mi­nen voi olla ta­sa­pai­not­te­lua in­to­hi­mon ja käy­tän­nön vä­lil­lä.

Mainos: Koillissanomat Digi talvitarjouksena 5 kk nyt vain 38,70 €! Tilaa tästä

Kuu­sa­mos­ta Ber­lii­niin pää­ty­nyt Satu Erra kir­joit­ti to­del­lis­ten prin­ses­so­jen kirjan – hän kertoo maa­han­muut­ta­jien olevan aut­ta­mis­ha­lui­sia

Tämä teos maalattiin yhdeksänkymmentäluvun alussa Nilon yläkoululla ja Satu oli mukana.
Tämä teos maalattiin yhdeksänkymmentäluvun alussa Nilon yläkoululla ja Satu oli mukana.
Kuva: Mikko halvari

Satu Erra koki Nilon yläasteella ulkopuolisuutta 1990-luvun alussa. Tyttöporukoista kerrottiin hänelle suoraan, että me emme halua olla sinun kanssasi.

– Olihan silloin Nilon yläasteella toki ystäviäkin, mutta ulkopuolisuuden kokemus sai miettimään, miten voisin lähteä Kuusamosta ja aloittaa alusta.

Peruskoulun jälkeen Erra, silloin vielä Laine, laittoi hakemuksen Kallion ilmaistutaidon lukioon. Hyväksyntä tuli kirjeessä. Samalle reissulle lähti ja jäi Kuusamosta myös ikätoveri, Hanne Veteläinen (nyk. Nysted).

Sadun lähdön taustalla vaikuttaneesta ulkopuolisuuden tunteesta ei mainittu Koillissanomien haastattelussa, joka tehtiin kaksikon pakkaustouhuista.

Helsinkiin muuttaminen oli shokki, kertoo Erra nyt. 16-vuotiailla ei ollut tuohon aikaan vielä kännyköitä. Opiskelija-asuntosäätiö laittoi kuusamolaiset aakkosjärjestyksessä soluihin, ei kämppiksiksi. Kämppäkaverikseen Erra sai kolmikymppisen alkoholistin.

– Onneksi Hannen solu oli samassa solurykelmässä. Hänen lattiastaan tuli oleskelupaikka lukemattomiksi illoiksi.

Pärjätä piti, kun maailmalle oli kerran lähdetty, eikä isälle ja äidille, Ritva ja Pentti Laineelle, kaikista vastoinkäymisistä haluttanut kertoakaan.

– Olin oppinut hoitamaan esimerkiksi pankkiasiat Kuusamossa, mutta Helsingissä pankissa sanottiin, että kutsuhan vanhemmat tänne paikalle.

Ensimmäisenä syksynä hän päätti, että ei enää koskaan muuta. Helsingissä Erra asuikin 19 vuotta.

Satu Erra lähti Nilon yläasteelta Kallion ilmaisutaidon lukioon. Tyttöporukoista sanottiin suoraan, että me emme halua olla sinun kanssasi.
Satu Erra lähti Nilon yläasteelta Kallion ilmaisutaidon lukioon. Tyttöporukoista sanottiin suoraan, että me emme halua olla sinun kanssasi.
Kuva: Mikko halvari

Tuossa ajassa Satu valmistui äidinkielen opettajaksi ja löysi unelmaviran, mutta työtä olikin liikaa.

– Saavutin kaiken mitä halusin, mutta en vain selvinnyt siitä ylityömäärästä. Jäin opintovapaalle.

Samaan aikaan hänen miehensä, rautatieinsinööri Johannes Erra, sai töitä Saksasta, Aachenista. Pari muutti Saksaan. Satu saattoi hyvin kirjoittaa Jyväskylän yliopistolle väitöskirjaa etätyönä lukiolaisten lukemisesta – maailma on pienentynyt. Tutkimuksen on tarkoitus huipentua väitöstilaisuuteen noin vuoden kuluttua.

Erra kertoo ylityökuormasta vapautumisen ja Johannekselle puhjenneen vauvakuumeen mahdollistaneen Luisen syntymän. Nyt lapsi on kaksivuotias. Luise on kova syömään ja tykkää lukemisesta sekä Pikku Kakkosen peleistä.

Saksassa Errat ehtivät asettua kahteen kaupunkiin, ensin Aacheniin ja myöhemmin Berliiniin.

– Siellä on valtavasti meidän kaltaisia ihmisiä, jotka ovat muuttaneet uuteen kaupunkiin – heidän on aloitettava alusta ja silloin ystävyyssuhteiden muodostaminen on helppoa. Esimerkiksi Berliinissä on varmaankin tuhansia suomalaisia ja luottamus maahanmuuttajien välillä syntyy helposti.

– Tutustuminen vaatii sen, että etsii vaikka ryhmän facebookissa ja pyytää jotakuta kahville, ”lähtisitkö, en tunne täällä ketään”.

Erra kertoo maahanmuuttajien apuverkostoista esimerkin. Uuteen kaupunkiin muutettuaan tuli hän maininneeksi kahvilan tarjoilijalle, että heillä ei ole vielä keittiötä.

– Tarjoilija oli paennut Syyriasta ja totesi, että syyrialainen yhteisö auttaa aina. Ei mennyt pitkään, ja meillä oli keittiö.

”Kuka tahansa kaipaa ympärilleen ystäviä, ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla. Liittolaisia tarvitaan silloinkin, kun haluaa vaikuttaa johonkin. Katariina nousi Venäjän keisarinnaksi juuri ystävien ja liittolaisten avustamana. Sophia Duleep Singh löysi suffrageteistä tovereita ja yhteisön, jonka jäsenet tukivat toisiaan ja jossa hän ei ollut koskaan yksin. Ilman suurta joukkoa eivät naiset olisi koskaan saaneet äänioikeutta.”-Todellisten prinsessojen kirja

Satu ja Johannes Erran juuri painosta tulleessa lasten tietokirjassakin on satu joka kertoo auttamisesta. Tammen kustantama Todellisten prinsessojen tietokirja lapsille on ilmeisen feministinen.

Kirjallaan Satu jatkaa Nilon yläkoulussa Kyllikki Tammisen äidinkielen tunnilla pitämäänsä esitelmää William Shakespearesta. Shakespeare kirjoitti enemmän todellisista prinsseistä. Nyt on todellisten prinsessojen aika.

Todellisten prinsessojen kirjassa kerrotaan historiallisista prinsessoista lapsille.
Todellisten prinsessojen kirjassa kerrotaan historiallisista prinsessoista lapsille.
Kuva: Mikko halvari
 

Kuvat: Mikko Halvari