Villitaimen on vetovoimatekijä ja imagomarkkinoinnissa tärkeä, vaikka Kuusamoon tulevat arvostavat tänä päivänä luontoa enemmän kuin saalista. Näin kertoi Naturpoliksen ohjelmapäällikkö Kirsi Kuosku Kuusamon kalastusmatkailu ja kestävä kalavedenhoito -seminaarissa Kuusamossa keskiviikkona.
Taimenkannat ovat kuitenkin vähentyneet selvästi vuosikymmenten mittaan, vaikka istutusmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Yhdeksi syyksi arvioitiin keskustelussa myös voimakasta verkkokalastusta rajan takana Pääjärvellä.
Esimerkiksi vuonna 1994 tehdyn kyselyn mukaan kokonaissaalis Kuusamon taimenjoilta oli noin tuhat yli 50 senttistä taimenta, joista puolet saatiin Kuusinkijoelta. Vuonna 2013 kokonaissaaliin arvioitiin olevan enää noin kolmesataa.
Kokouksessa ihmeteltiin mihin istutetut kalat häviävät.
Kun Kiutakönkään yli siirretään taimenia, niin rasvaevättömiä kaloja pitäisi näkyä jo selvästi, mutta niitä on kokonaismäärästä vain 2-3 prosenttia, eräsuunnittelija Kari Sarajärvi Metsähallituksesta valitteli.
Kuusinkijoen säännöstely aiheuttaa yhä ongelmia joella niin kesäisin kuin talvisinkin. Kuusingin leirintäalueen yrittäjä Jari Lifländer sanoi, että hän joutuu joka kesä soittamaan 3-4 kertaa voimayhtiölle, että vesi joessa on loppu.
– Melkein itku pääsee, kun katselee silloin jokiuomaa. Poikasistutukset pilataan näin kerralla. On noloa yrittää selittää tilannetta varsinkin ulkomaalaisille kalastajille. Talvisin vesi loppuu Paljakassa totaalisesti.
Kuusinkijoen säännöstelyyn on haettu korjauksia neuvotteluin viime vuosien aikana. Kaupunki kuitenkin päätti lopettaa neuvottelut Koskienergia Koskivoima Oy:n kanssa asiasta tämän vuoden maaliskuussa.
Neuvottelut lopetettiin, koska säännöstelyluvan haltijan vaatimasta edunmenetyskorvauksesta joutuisi vastaamaan ainoastaan kaupunki ja hinta todettiin liian korkeaksi.
Johtava vesitalousasiantuntija Kimmo Aronsuu ely-keskuksesta sanoi, että tilanne joella johtuu perimmältään siitä, että Myllykosken voimalaan on tehty aikoinaan liian iso koneisto. Pienillä virtaamilla hyötysuhde on heikko, eikä koneistoa haluta silloin käyttää. Säännöstelyn vaikutuksista jokiuomaan ja kalastoon on tehty viime vuosien aikana useita selvityksiä.
– Toukokuun alussa säännöstelystä vielä neuvotellaan ja katsotaan, mihin neuvotteluissa päädytään.
Perhokalastuksen MM-kisat järjestetään Kuusamon ja Taivalkosken vesillä kesällä 2020. Aikaisemmin vastaavia kisoja järjestelemässä ollut Jukka Saario kehotti kuusamolaisia kiiresti valmistumaan kisojen pitoon hyvissä ajoin, ettei valmistautuminen jää liian myöhään. Aikaa ei ole enää kuin kaksi vuotta.
Kisoihin on tulossa osanottajia 25-30 maasta ja moni käy mielellään ennen kisoja harjoittelemassa alueella.
