Kuusamon Kitkajoen Kiveskoskella talvehtii kaksi joutsenta. Aiemmin siellä havaittiin yksi joutsen, mutta se on nyt saanut kaverin.
Keskiviikon vastaisena yönä joutsenpari nukkui revontulien kaaren alla vajaan parinkymmenen asteen pakkasessa.
Muuttolintu laulujoutsenesta on tullut enemmän tai vähemmän vakituinen talvehtija Koillismaalla. Ne sinnittelevät myös Posion Sirniön Kuusijoella ja Taivalkosken Siikalammen sulassa Salmenojassa.
– Joutsenten talvehtiminen ei ole ihan jokavuotista viime vuosinakaan ollut, mutta on viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistynyt selvästi, sanoo linnustoa tunteva Jyrki Mäkelä.
Joutsen on karaistunut laji.
– Kylmää se ei pelkää, jos vain ruokaa saa. Yleensä ne ovat talvesta Koillismaalla selvinneet. Kiveskoski on juuri sellainen paikka, joka pysyy kovanakin talvena auki. Mutta sielläkin oli 15-20 vuotta sitten hyvin harvinaista, että näki joutsenen.
Mäkelän mukaan joutsenten käytös viittaa ilmaston lämpenemiseen. Kulunut talvi on ollut Koillismaalla verrattain lauha. Kovista kolmenkympin pakkasista ei ole paljoa kärsitty.
– Eiväthän linnut lähde, jos ei ole pakko. Jos kelit lämpenevät ja syksyt viipyvät, niitä jää. Suurin osa joutsenista painuu Tanskan salmille ja maaliskuun lopulla niitä alkaa tulla takaisin.
Muidenkin lajien talvihavainnot Kuusamossa ovat yleistyneet. Toiset lajit taas häviävät, eli linnusto muuttuu koko ajan.
– Esimerkiksi merikotkista talvehtii jokunen pari. Suurin osa lähtee Itämerelle, mutta nekin palailevat jo helmikuussa pesimäpaikoille.
Yksittäisistä vesilinnuista sinisorsia, telkkiä, isokoskeloita ja muita sorsia saattaa jäädä pohjoiseen.
– Pikkulinnuissa peippo oli jokavuotinen takavuosina, mutta ei reiluun viiteen vuoteen kenenkään lintulaudalla Kuusamossa. Ehkä se kertoo siitä, että ruokinnat on aloitettu oikein vasta sitten, kun on kunnon talvi. Liian aikainen aloitus saa lintuja jäämään, eikä se ole hyvä. Yleensä ne eivät selviä pakkasista.
Peippo muutoin on pesimälajina runsastunut Kuusamon metsissä, kun taas vaikkapa järripeippo on vähentynyt. Tiaisista lapintiaisen häviäminen on silmiin pistävää. Eteläiset tiaislajit töyhtö- ja kuusitiainen taas näyttävät lisääntyvän. Pohjoisen lajeista sinirinta on täysin hävinnyt Kuusamon pesimälajistosta, vesipääsky niin ikään tai ainakin häviämässä.
Sulavesien lajeista juuri nyt huomio kiinnittyy koskikaraan .
– Koskikarojen maallikkohavaintojakin voisi ilmoitella meille lintuharrastajille tai Tiiraan. Koskikaroja on varmasti satoja talvella Kuusamossa, mutta suurin osa sulapaikoista on kaukana tiestä ja korvessa. Koskikarojen talvilaskenta jatkuu vielä. On muistettava, että kara on uhanalainen, vaarantunut laji. Meillä Kuusamossa pesii 40-50 paria, mikä on Suomen koko kannasta iso prosentti.
