Lapin oma­va­rai­suus­as­te elin­tar­vik­kei­den tuot­ta­mi­ses­sa on vain 10  p­ro­sent­tia - Ta­voi­te: 1300 uutta työ­paik­kaa ja sata mil­joo­naa euroa lisää lii­ke­vaih­toa

Unelmamme vuoteen 2027 mennessä on luoda Lapin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin 1300 uutta työpaikkaa ja sata miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa, projektipäällikkö Tanja Häyrynen esitteli Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelmaa. Luonnonvarakeskuksen Rauno Kuhan tekemän tutkimuksen mukaan Lappiin ostetaan maakunnan ulkopuolelta elintarvikkeita vuositasolla noin 90 miljoonalla.
Unelmamme vuoteen 2027 mennessä on luoda Lapin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin 1300 uutta työpaikkaa ja sata miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa, projektipäällikkö Tanja Häyrynen esitteli Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelmaa.
Unelmamme vuoteen 2027 mennessä on luoda Lapin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin 1300 uutta työpaikkaa ja sata miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa, projektipäällikkö Tanja Häyrynen esitteli Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelmaa.
Kuva: Erkki Ahola

Unelmamme vuoteen 2027 mennessä on luoda Lapin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin 1300 uutta työpaikkaa ja sata miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa, Lapin liiton projektipäällikkö Tanja Häyrynen sanoi Posiolla, esitellessään Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelmaa valtuustosalissa torstaina.

– Meidän visiossamme Lapin maaseutupitäjissä osataan rakentaa toimivia energian, ruuan ja matkailun kiertotalouksia, Häyrynen sanoi.

Lapin omavaraisuusaste elintarvikkeiden tuottamisessa on vain 10 prosenttia. Tavoitteena on nostaa se 30 prosenttiin. Mahdollisuuksia omavaraisuusasteen kasvattamiseen on olemassa, mutta se vaatii hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä: alkutuottajat ja jalostus, keskuskeittiöt, ravintolat, kotitaloudet ja alueen kaupat.

Luonnonvarakeskuksen Rauno Kuhan tekemän tutkimuksen mukaan Lapin maakunnan ulkopuolelta tehdyt 90 miljoonan euron elintarvikeostot merkitsevät työpaikoiksi muutettuna 396 menetettyä työpaikkaa. Lappi siis menettää joka vuosi 90 miljoonaa euroa pääomapakona, joka alueen ulkopuolelta tapahtuvista elintarvikehankinnoista aiheutuu maakunnalle.

Asiat etenevät vain niihin itse uskomalla, ProAgrian yritysneuvoja Keijo Siitonen puolestaan sanoi.

– Meidän pahin ongelma Lapissa on omat kielteiset asenteemme; me olemme niin syrjässä, ettei täällä mikään kannata, Siitonen veisteli.

– Lappiin tuodaan ruokaa Virosta, ja samaan aikaan meidän maatalous kärsii kannattavuusongelmasta. Ei mitään järkeä!

– ProAgria Lappi ja Luonnonvarakeskus tutkivat 2014-2018 harvaan asutun maaseudun tyhjenemisestä ja toisaalta alueen elinkeinollista potentiaalia. Tutkimuksen tuloksena on, että alueen ulkopuolella tuotetun energian ja elintarvikkeiden hankkiminen aiheuttaa kyläläisille pääomien paon, vaikka raaka-ainetta ja sivuvirtoja on siellä riittävästi saatavilla korvaamaan energiantuonti ja iso osa elintarvikkeistakin, Siitonen selvitti.

– Lapista toki löytyy jo hyviäkin esimerkkejä tekemisestä ja onnistumisista. Esimerkiksi Inarissa asiat ovat menneet eteenpäin. Matkailu kunnassa kasvaa ja se vetää myös muita toimialoja nousuun.

Rovaniemellä puolestaan toimii Lähiruokarengas Reko. Siinä kuluttaja voi ostaa lähellä tuotettua ruokaa ja erilaisia lappilaisia elintarvikkeita. Rekossa on mukana jo lähes 5000 kuluttajaa.

– Nyt tarvitaan tietynlaista itsekkyyttä. Kuntien ja kylien elinvoiman kasvattaminen lähtee jokaisesta ihmisestä, yhteisestä toiminnasta.

– Posiolla mahdollisuuksia on matkailun lisäksi maataloudessa, metsätaloudessa ja luonnonrikkauksissa.

– Meillä on täällä Euroopan puhtaimmat raaka-aineet, melkein voin sanoa, että maailman puhtaimmat. Meillä on tutkitusti Lapissa ilma maailman puhtainta, Siitonen sanoi.

”Posiolla mahdollisuuksia on matkailun lisäksi maataloudessa, metsätaloudessa ja luonnonrikkauksissa.