Edellinen isompi kohu Kuusamon Lappi-markkinoinnista nousi helmikuussa 2010. Lapin matkailuyrittäjiltä täystyrmäys Kuusamon Lappi-pyrkimyksille, uutisoi tuolloin Lapin Kansa.
Asiaan otti kantaa Koillissanomissa pelkosenniemeläinen Kari Tallavaara, joka edelleen toimi Lappilaiset Kylät ry:n hallituksessa.
– Mikä tästä kaikesta vouhkaamisesta sitten tekee kummallisen, suorastaan tragikoomisen? Ensiksikin, mikä on tuo työllä ja vaivannäöllä luotu Lappi-brändi? Onko se suihketta ja säihkettä alppikylän tyyliin rakennetuissa tunturikeskuksissa? Voin olla väärässäkin, mutta sellaisen mielikuvan sai, kun luki asiasta kirjoitetun ison uutisjutun. Koko brändi-sana tässä yhteydessä on minusta joutavanpäiväinen, hän kirjoittaa.
Tallavaaran mukaan maantieteelliset ja historialliset syyt puoltavat Kuusamon kuulumista Lappiin.
– Kun katsotaan karttaa, niin huomataan, että Kuusamon pohjoiskolkka eli Oulangan kansallispuiston alue ulottuu napapiirille saakka.
Kuusamon historiaa on tutkittu laajasti ja perusteellisesti. Siteet Lappiin aina Suur-Sodankylää ja Kittilää myöten ovat olleet hyvin kiinteät. Siitä osoituksena on se, että aina vuoteen 1747 saakka kuuluivat Sodankylä ja Kittilä Kuusamon seurakuntaan.
Silloin kun Sodankylä oli vielä Kuusamon kappeliseurakunta, oli Sodankylän ensimmäinen pappikin 1700-luvun alussa lähtöjään kuusamolainen Barthold Ervasti.
Lappalaisasutusta Maaselän ja Kitkan talvikylineen on Kuusamossa ollut vielä 1600-luvun lopullakin. Kuusamo-nimikin on lappalaista alkuperää tarkoittaen kuusimaata. Lappalaisperäisiä paikannimiä löytyy Kuusamosta toki paljon muitakin.