Lohi voi nousta Kuu­sa­mon por­teil­le 2040-lu­vul­la – tutkija arvioi ka­la­tie­pää­tös­tä

Havainnekuva Raasakan kalatiestä.

Kuusamossa Iijoen latvavesillä ei aivan vielä kannata viritellä lohivaappuja pyyntiin, vaikka merkittävä askel vaelluskalojen palauttamiseksi jokeen otettiinkin torstaina. Vielä joskus lohi saattaa uida ainakin Taivalkoskelle asti.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Aki Mäki-Petäys arvioi, että luonnonmukainen vaelluskalakierto voisi Iijoessa olla todellisuutta jälleen 20-30 vuoden kuluttua.

– Kalatiestrategian toimintajänne on 2028 asti ja siinäkin annetaan ymmärtää, että tavoitetasoihin tarvitaan 10-20 vuotta päälle, hän toteaa.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) toi Iihin mukanaan uutisen, että Iijoen alimpaan voimalaitokseen Raasakkaan rakennetaan kalatie. Lisäksi tehdään kaikkiaan 4,3 miljoonan euron edestä useita muita toimia, joista vaelluskalat voisivat hyötyä. Valtio maksaa projektista kaksi miljoonaa, vesivoimayhtiö PVO 1,65 miljoonaa. Myös alueiden kunnat ovat mukana. Taivalkoski laittaa projektiin 150 000. Kuusamo panostaa kymmenen kertaa vähemmän, 15 000 euroa.

Iijoen pääuoman koskia aiotaan kunnostaa, istutusohjelma käynnistetään poikasille, lohia ja meritaimenia siirretään yli voimalaitoksen sekä kalanpoikasten alaspäin vaeltamisen rakenteen pilottihanke käynnistetään Haapakoskella, joka on Iijoen alajuoksun voimalaitoksista ylimpänä.

PVO-Vesivoima Oy ja Metsähallitus ovat yhdessä jättäneet vesitalouslupahakemuksen Raasakan voimalaitoksen ja säännöstelypadon kalateiden rakentamiseksi.

Toiveissa on, että rakentaminen alkaisi jo ensi vuonna ja lohi uisi kalatiestä 2019.

Teoriassa Raasakan voimalaitoksen kalatie avaisi ainakin meritaimenelle väylän entisaikojen kutujoelle Martimojoelle. Martimojoki on todettu edelleen ekologiselta tilaltaan hyväksi.

– Martimojoki ja meritaimen ovat nousseet esiin, Mäki-Petäys toteaa.

Vaelluskalojen palauttamista Iijokeen on selvitetty jo kymmenkunta vuotta. Suunnitelmat Raasakan kalatiestäkin ovat olleet jo pidempään valmiina edellisen hankkeen jäljiltä.

Mäki-Petäys kertoo, että että tulokset Iijoella ovat olleet vaihtelevia esimerkiksi Iijoen lohien ylisiirroista.

– Ensimmäisinä ylisiirtovuosina kalojen käyttäytymistä selvitettiin tarkemmin. Siitä on ainakin viitisen vuotta aikaa. Kaloja vietiin pääuomaan, Livojokeen ja Korpijokeen. Lohenpoikasia löydettiin seuraavana kesänä aika hyvin. Kalat käyttäytyivät kuten lohien pitää käyttäytyä, eli hakeutuivat sopiville alueille ja lisääntyivät.

Mäki-Petäys sanoo, että jos kaikki asiat menevät nappiin, Iijoen mahdollisuudet vaelluskalajoeksi ovat hyvät.

– Vapaata ja luonnontilaista jokialuetta on niin paljon. Sinänsä merkityksettömästä asiasta ei ole kyse. Jos kutukalojen määrä saataisiin jonnekin reiluun kolmeen tuhanteen kalaan, olisi odotettavissa parisataatuhatta smolttia alaspäinkin. Mutta on muistettava että kalatie- ja alasvaellusratkaisuja vasta kehitellään.