Mainos: Tutustu Koil­lis­sa­no­mat Digiin 2 kk 11,90 eu­rol­la. Tilaa tästä.

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lu­ki­jal­ta: EU:ta ei voi verrata Neu­vos­to­liit­toon

Tapio Lämsä pelasti kuuman ja sääskisen kesän hauskalla kirjoituksellaan. Oikein mieli piristyi sitä lukiessa. Siinä oli jotakin samaa kuin naapurin päämiehen Putinin katsauksessa siitä, kuinka toinen maailmansota sai alkunsa. Neuvostoliitto teki kaiken oikein, mutta länsivallat möhläsivät.

Tapio vertasi EU:ta manan majoille menneeseen Neuvostoliittoon. Joko Tapio on lukenut historian läksynsä heikosti tai hän ei ole tutustunut pätkääkään syvästi inhoamaansa Euroopan unioniin. Kun tsaarin Venäjä hajosi ja kommunistit sieppasivat vallan Venäjällä, niin Venäjän federaatio käytännössä pakotti Venäjään kuuluneet muut valtiot Suomea ja Baltian maita lukuun ottamatta. Baltian maat liitettiin siihen myöhemmin v.1944 aivan valloittamalla eikä suinkaan vapaaehtoisesti niin kuin Putin edelleen selittää. Kaikki tietysti muodollisesti tapahtui vapaaehtoisesti.

Seppo Ervasti muistuttaa kirjoituksessaan, ettei EU ole sama asia kuin Neuvostoliitto.
Seppo Ervasti muistuttaa kirjoituksessaan, ettei EU ole sama asia kuin Neuvostoliitto.
Kuva: Jani Väisänen

Neuvostoliitto oli paljon tiiviimpi liittovaltio kuin Saksan liittotasavalta tai Yhdysvallat. Viimeksi mainitussahan sekä terveydenhoito että koulu- ja sivistystoimi kuuluvat osavaltioille. Samoin myös paikallinen järjestysvalta on osavaltioiden käsissä. Neuvostoliitossa kaikista näistä huolehti keskusvalta. EU on täysin vapaaehtoinen itsenäisten valtioiden liitto, johon jokainen on joko kansanäänestyksellä tai parlamenttipäätöksellä liittynyt. Suomi liittyi nimenomaan kansanäänestyksellä. Euroopan unioni on ensi kädessä talous- ja rahaliitto, eikä puutu jäsenvaltioidensa sisäisiin asioihin. Ja niin kuin Englannin esimerkki osoittaa, siitä voi myös lähteä ihan yksinkertaisella parlamenttipäätöksellä. Arvaapa Tapio, saatettiinko Neuvostoliitosta niin vain lähteä.

Suomen kokemukset EU:n rahaliitosta ovat olleet voittopuoleisesti myönteisiä. Vanha markka oli kovin epävakaa valuutta. Inflaatiot ja devalvaatiot seurasivat toisiaan, ja korot olivat usein niin pilvissä, ettei tavallinen kuolevainen hevillä uskaltanut lainaa hankkia. Tapio ei kenties muista näitä aikoja. Tottahan toki rahaliitostakin voidaan lähteä, mutta se tuskin on kovin viisasta.

Ja sitten, minkälainen onkaan se Tapion syvästi paheksuma vihreiden ja vasemmiston masinoima avustus heikosti taloutensa hoitaneille EU-maille? Aloite tuli EU:n komissiosta. Kysymys oli siitä, miten koronasta vähimmällä selvinneet valtiot voisivat avustaa tai auttaa niitä EU-maita, joita korona runnoi ensimmäisenä ja pahimmin, niin kuin esimerkiksi Kreikka Italia ja Espanja. Näissä maissahan sekä talous että terveydenhoito kärsivät todella mittavia vaurioita.

EU:n kaksi suurinta valtiota, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emanuel Macròn, tekivät esityksen, että kyseisiä valtioita avustaisivat muut EU- valtiot pääasiassa avustuksin mutta myös lainoin. Sanna Marinin hallitus esitti Suomen kantana, että avustukset ohjattaisiin pääasiassa lainoina ja vähemmän avustuksina. Siis täsmälleen päinvastoin kuin Tapio väitti, vihervasemmistolaiset olivat avustuksia muuttamassa lainojen suuntaan. Sekä Merkel että Macròn edustavat pikemminkin maltillista oikeistoa eikä viher-vasemmistoa.

Suomessakin muutoin rahakirstun vartijana on keskustalainen eikä vasemmistolainen enempää kuin vihreäkään.

Yksi asia Tapio Lämsän kirjoituksessa sen sijaan pitää täsmälleen paikkansa.

Nykyinen hallitus velkaannuttaa Suomea huimaa vauhtia, eikä näytä pahemmin surevan, ketkä ja milloin lainat takaisin maksavat.

Nimenomaan vasemmistoliitto näyttää suhtautuvan korostetun välinpitämättömästi velkaantumiseen.

Matti Vanhanen on siis tässä hallituksessa paljon vartijana. Hänen kykyihinsä minä sentään jotensakin luotan.

Seppo Ervasti