Metsänomistaja Jari Käkilehto ilmaisee tyytymättömyyttä Koillissanomissa 16.10. Kuusamon nykyiseen hirvitilanteeseen ja -määrään. Hirvillä on vuosikierrossa kesä- ja talvilaidun alueet, Kuusamon talvilaidun alueista on Kuusinki/Kitkanniemi alue ja Oulanka-Liikasenvaaran alueet, minne hirvet suurelta osin Itä- ja Pohjois-Kuusamosta vaeltavat. On selvä, että kun hirvet siellä talven asustaa, vahinkoja syntyy. Metsänomistaja vyöryttää vastuuta Vuotungin metsästysseuralle. Mielestäni tässä ei ole syyllisiä, on vain seuraus hirvien liikkumisesta kesä- ja talvilaitumien välillä.
Hirvitiheyden määrittää alueellinen riistaneuvosto. Alueellisessa riistaneuvostossa on kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä, lisäksi edustajat Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Pohjois-Suomen ELY:stä, Suomen metsäkeskuksesta ja MTK Pohjois-Suomi.
Alueellinen riistaneuvosto on aluetason strateginen toimielin, joka käsittelee riistataloutta koskevia asioita. Kuusamo ja Taivalkoski muodostavat hirvitalousalueen Oulu 1. Alueellinen riistaneuvosto on määrittänyt tälle hirvitalousalueelle tavoitteeksi vuoden 2015-2017 metsästyksen jälkeen hirvitiheydeksi 2 – 2,5 hirveä/1000 ha. Uusien rajojen määrittäminen tehdään vuonna 2018. Hirvikannan leikkaaminen pyritään tekemään vahingoittamatta hirvikannan rakennetta ja samalla oikaisemaan siinä olevat virheet. Kuusamon verotettava kanta on määritelty 2,25 hirven talvehtivaan kantaan.
Kuusamon ja Taivalkosken riistanhoitoyhdistykset pitävät vuosittain keväällä yhteisen palaverin, missä määritellään riistanhoitoyhdistyksen kaatolupamäärät tulevalle syksylle. Tämän syksyn hirvenmetsästykseen Kuusamoon haettiin 872 pyyntilupaa. Riistakeskus myönsi 868 pyyntilupaa. Huomioitavaa on, että yhdellä pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Tavoitteena on verottaa Kuusamossa 210 aikuista urosta, 357 aikuista naarasta ja 436 vasaa. Jolloin verotus olisi 1003 syksyn jahdissa. Metsästäjillä on tässä suuri vastuu, mitä saaliiksi pyritään ottamaan.
Pyynnin jälkeen jäävän kannan virallisen arvion tekee Luonnonvarakeskus. Arvioon otetaan huomioon seurueiden ilmoittamat syksyn havainnot, kaadot ja metsästyspäivät. Riistanhoitoyhdistys peilaa Luonnonvarakeskuksen ja metsästäjien ilmoittamaa jäävän kannan arvioita seuraavan syksyn kaatolupia suunnitellessa.
Metsästäjät tekevät arvokasta metsänhoitotyötä hirvikannan pitämiseksi säädetylle tiheydellä. Hirvet ovat valtion omaisuutta ja metsästäjät pitävät kantaa talkoilla kurissa, maksaen vielä saaliista kaatomaksun valtion kukkaroon. On aina harmillista kenelle hirvet aiheuttavat vahinkoja metsässä tai liikenteessä. Näiden vahinkojen korvaus kuuluisi valtiolle täysimääräisenä. Metsäkin tulisi saada tuottamaan ns. vahinkoalueilla laadukasta puuta. Siihen toivoisin lisää keinoja ja resursseja, että hirvet saadaan pysymään pois taimikoilta.
Jotta hirvikanta saadaan pidettyä sille sovitussa määrässä, on ensiarvoisen tärkeää, että hirviseurueilla on kaikki maat metsästykseen käytettävissä. Pahin tilanne olisi se, että metsästys kielletään, jolloin vahinkoa tuottavat hirvet saisivat olla vahinkoalueella kaikessa rauhassa. Tämä vaatii rakentavaa keskustelua ja yhteistyötä metsänomistajien ja metsästäjien kesken. Myös tälle syksylle tullut metsästysaikojen muutos vaatii kesälaidun alueen hirviseurueille heti alkuun tehokasta pyyntiä, koska hirvet voivat alkaa siirtyä jo talvilaitumille.
Turvallista jahtia ja tervastulien tuoksuista syksyä kaikille!
