Suomessa 1800-luvulla jaoteltiin arkipäiväiset asiat miesten ja naisten töiksi. Naisilla ajateltiin olevan syntyjään hoivavietti, jonka vuoksi kaikki hoidollinen oli automaattisesti heidän työtään. 1900-luvulla teollistumisen myötä naisten työssäkäynti alkoi yleistyä ja taloudellinen asema parantua.