Sokos Hotelli Kuusamon, eli tuttavallisimmin Hotkun, sulkeminen oli kova takaisku koko Kuusamolle ja taajaman elinvoimalle.
Kaikki Kuusamon taajamassa yöpyneet matkailijat, reissutyöläiset ja muut majoittuvat syöttivät asiakkaita myös taajaman liikkeisiin, torille ja tapahtumiin.
Näin on tapahtui päivittäin, vuodesta toiseen, ja nyt se kaikki on Hotkun sulkemisen myötä poissa taajaman ja koko Kuusamon elinvoimasta.
Taajama kaipaa kehittyäkseen lisää elinvoimaa, ja siksi laadukas ja riittävän suuri hotelli taajaman keskellä olisi ensiarvoisen tärkeä.
Vastaavasti Kuusamon Tropiikilla tuntuu menevän hyvin, toiminnat ovat laajentuneet, ja uusia mökkejä on noussut lisää.
Taajamassa asioinnin suhteen Tropiikki on kuitenkin usein liian kaukana.
Matkailijoiden määrät ovat olleet jo pitkään Kuusamossa vain kasvussa. Viime kesänä kotimaan matkaajat suuntasivat Pohjois-Suomeen ja Kuusamoon entistäkin useammin.
Päätös sulkea Hotku tuntuukin käsittämättömältä.
Eikö Koillismaan Osuuskaupan pitäisi tuntea sosiaalista vastuuta Kuusamon elinvoimasta ja kehittämisestä?
Selitykseksi ei riitä se, että ”Hotkun tilat olivat vanhanaikaiset ja liian kallista remonttia vailla”. On omistajan tehtävä huolehtia bisneksen toiminnasta, tilojen kunnon ylläpidosta ja toiminnan kehittämisestä.
Jossain on toimittu huonosti, vailla kunnon suunnittelua, eikä kasvanutta matkailijamäärää ja kysyntää ole pystytty hyödyntämään. Taajaman keskellä on varmasti kysyntää laadukkaille majoituspalveluille.
Hotku kuului myös Sokos-ketjuun, eikö siitäkin ollut hyötyä?
Hotku oli Kuusamon taajamassa ainut majoituspaikka, joka pystyi tarjoamaan riittävän suuret kokoustilat suurten kokousten järjestämiseen. Nyt sellaista ei enää taajamassa ole, sellaisia kokoustiloja ei löydy myöskään Kuusamon Tropiikista.
Suuria kokoustiloja hotellin yhteydessä ei ole koko maassa monellakaan paikkakunnalla, joten Hotku oli aikoinaan houkutteleva sellaisten järjestämiseen.
Kaikki suuret, satojen ihmisten kokoukset, ovat Hotkun sulkemisesta saakka menneet Kuusamon taajamalta ohi suun, ja kaikki niiden tuomat asiakkaat ovat olleet poissa taajaman elinvoimasta.
Olen kysellyt kokemuksia taajaman yrittäjiltä, ja esimerkiksi Bjarmiassa todettiin, että ”Hotkun lopettamisen jälkeen asiakkaita on ollut selvästi vähemmän”.
Tilanne on ollut valitettavasti sama muualla Hotkun lopettamisen jälkeen, eikä ole ihme, että liikkeet sulkevat taajamassa oviaan, ei vain taajaman remontin, koronavuoden tai markettien sijainnin vuoksi.
Hotkun lopettaminen oli uusi, pysyvä ja kipeä isku taajaman elinvoimalle.
Kuusamon taajaman palvelut, sen lähiseutu ja Etelä-Kuusamo pystyvät tarjoamaan sellaista, jollaista ei Rukalta tai Pohjois-Kuusamosta löydy.
Hossa, Julma-Ölkky, Kylmäluoma, IIvaara, Suurpetokeskus ja kaikki taajaman tarjoamat ulkoilumahdollisuudet latuverkostoineen, liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat sellaisia, ja ne ovat myös taajamassa yöpyjää lähempänä.
Pieni Kuusanka-majoitus ei riitä.
Rajavartioston tiloihin noussut Goiglo on taajamasta liian kaukana ja pienehkö, taajamaan tarvitaan oma hotelli.
Peräänkuulutan Koillismaan Osuuskaupan hallintoneuvoston vastuuta Kuusamon taajaman kehittämisessä ja elinvoimassa, mutta myös poliittista vastuuta siitä, miksi Hotkun toiminnan annettiin mennä lakkautuspisteeseen?
Hotkulla oli pitkät perinteet, ja se toimi Kuusamon paraatipaikalla. Sillä olisi pitänyt olla kaikki edellytykset kasvaa ja kehittyä taajamaa tukevana monipuolisena majoitus-, ruokailu-, tapahtuma- ja kokouspaikkana.
Hotkun lopettamisen mukana katosi myös vuosikymmenten kokoinen suuri pala kuusamolaista kulttuurihistoriaa. Monet tapahtumat ja juhlat ovat enää vain muisto, monet ystävyys- ja parisuhteet solmittiin ja niitä vahvistettiin Hotkun tiloissa.