Norja on ollut viimeisen 20 vuotta maailman suurin kasvatetun lohen tuottaja noin miljardin kilon vuosittaisella tuotannollaan. Tämä on näkynyt Norjassa yrittäjien vaurastumisena, sillä Norjassa viime vuonna kalabisneksessä mukana olevia kruunumiljardöörejä oli 45 kappaletta (Iltasanomat 12.10).
Vuosituhannen vaihteessa kasvatettiin Suomessa kirjolohta vuosittain noin 30 miljoonaa kiloa. Vuonna 2018 tuotiin Norjan lohta suomeen 26.6 miljoonaa kiloa ja vuonna 2019 28.1 miljoonaa kiloa.
Tänä vuonna yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana tuotiin Norjan lohta 20.6 miljoonaa kiloa ja norjalaista kirjolohta 4.2 miljoonaa kiloa.
Norjan lohen tulessa voimalla Suomeen, niin viimeisen vuosikymmenen aikana kirjolohen vuosituotanto on pudonnut 12-13 miljoonaan kiloon.
Tätä kehitystä ei pystynyt hillitsemään vuonna 2003 Norjan lohelle asetettu polkumyyntitulli kotimaisen kirjolohen tuotannon suojaamiseksi. Suomen kirjolohen tuotanto on noin prosentin verran Norjan lohen tuotannosta.
Ennen koronaviruksen leviämistä kalaliikkeet joutuivat maksamaan Norjan lohesta kahdeksan euroa kilolta. Koronaviruksen seurauksena Norjan lohen hinta putosi alle puoleen. Norjan lohen menekki tyssäsi, kun Euroopan sadat tuhannet ravintolat suljettiin.
Nyt Norjan lohen menekkiä on lisätty halvalla lohen hinnalla ja massiivisella mainonnalla. S- ja K-ketjut suosivat Norjan lohen myyntiä heikentämällä ostajan asemaa ja kotimaisen kirjolohen kysyntää. Mainostamisella pystytään vaikuttamaan mitä tuotteita asiakkaat ostavat.
Esimerkiksi Oulun talousalueella on 16 K-city- ja -Supermarkettia, joilla on yhteismainoksia. Menneen syyskuun aikana he mainostivat kotimaista kirjolohta ja Norjan lohta 18 kertaa.
Kotimaista kirjolohifilettä ja kokonaista kirjolohta mainoksissa esiintyi neljä kertaa. Norjan 1-3 kilon lohta ja lohifileetä esiin tuotiin 34 kertaa.
Kauppaketjut myyvät sitä kalaa mistä saa parhaat myyntivoitot. Kotimaan kirjolohella kaupankäynnissä ei ole sitä vastavoimaa mitä Norjan kokonaisen lohen viiden ja lohifileen kahdeksan euron kilohinta asiakkaille tarjoaa.
Ongelmana on, ettei kotimaan kirjolohi sovi markkinoille.
Valtaosa suomalaisista haluaa lähiruokaa. Koronaepidemian aikana toivotaan ostettavan suomalaisia työllistettäviä tuotteita ja palveluja. K-ryhmän myyntidata osoittaa, että asennemuutos näkyy kotimaisen tuotteiden kasvaneena suosiona myös käytännössä.
"Nyt kiinnostavat ruoan tuotannon tukeminen ja työpaikkojen säilyttäminen Suomessa, jotka nähdään tärkeäksi vastuullisuus teoksi", sanoo K-ryhmän päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Aksel (Kauppalehti 15.9.2020).
Jokainen voi toivoa, että sanat ja teot kohtaavat toisensa. Kauppaketjujen toiminta tappaa kotimaisen kirjolohen kasvatuksen.
Onko kotimaan kirjolohen kasvattajilla toivoa suunnan muutoksesta parempaa, ja millä toimenpiteellä kauppaketjut voisivat parantaa kotimaisen kalanviljelijän asemaa.