Joko luit: Hir­vi­kan­ta näyttää kään­ty­neen kasvuun

Viikon visa: Joko ko­kei­lit miten hyvin tunnet Kuu­sa­mon Erä-Vei­kot?

Toimittajalta: Läheltä piti -ti­lan­ne säi­käyt­ti

Mainos: Koillissanomat Digi talvitarjouksena 5 kk nyt vain 38,70 €! Tilaa tästä

Lukijalta

Lu­ki­jal­ta: Jos Kuu­sa­mon ydin­kes­kus­tan elin­voi­man hu­pe­ne­mis­ta ha­lu­taan hil­li­tä, se ei tapahdu liik­ku­mi­sen ja py­sä­köi­mi­sen han­ka­loit­ta­mi­sel­la

Kuusamon vuosisataista kauppapääkatua – Kitkantietä – on kunnalliskuritettu viime vuosi-kymmenten aikana vähintäänkin kolmeen eri otteeseen. Rampauttaminen väkivalloin aloitettiin kunnallisilla kaavapäätösraakileilla, millä hallintokeskus keinotekoisesti siirrettiin laitakaupungille, samoin kuin linja-autoasema ja lopulta markettien rakentaminen mahdollistettiin aivan liian kauaksi ydinkeskustasta.

Tämä kaikki oli muka modernia uutta kulttuuria, millä käytännössä tehtiin tyhjäksi paikallisten yrittäjäsukupolvien vuosikymmenten mittainen työ ja koko kauppakeskustan jälleenrakennus tuhkasta ja raunioista.

Sittemmin parkkitalopilvilinnoista pudottiinkin pelkkään periferiapysäköintiin, missä vinoparkit vaihdetaan pitkittäisparkkeerauksen pullonkauloihin, missä samalla menetetään merkittävä osa liikkeiden lähipysäköintipaikoista.

Jos Kuusamon vanhan ydinliikekeskustan – mitä se ei nykyisellään enää oikeastaan edes ole – elinvoiman hupenemista halutaan toden teolla hillitä tai niitä kaupankäynnin rippeitä jopa lisätä, niin sitä ei taatusti tule tapahtumaan liikkumisen ja pysäköimisen hankaloittamisella.

Kun Oulun Rotuaarin kävelykatu ei ainakaan kaupankäynnin kannalta katsottuna toimi, niin miten ihmeessä jalankulkijoiden ehdoilla laaditut liikennesuunnitelmat voisivat Kuusamon kulmakunnalla muka lisätä autioituneen Kitkantien kaupallista vetovoimaa? Ei yhtään mitenkään!

Miljoonia voidaan mättää mielettömästi, mutta ne hulahtavat kuin hohtimet kaivoon, kun perusajatus jo on väärä. Kaikessa kaupankäynnissä ja kiinteistöbisneksessä pääprinsiippi on sijainti. Sen pitää olla sellainen, että palvelu on asiakasvirtojen saavutettavissa siten, että asiointi on mahdollisimman vaivatonta.

Ja sitä se ei takuulla ole, jos pysäköinti pääosin järjestyy vain lievealueilla. On aivan varmaa, että pysäköintipaikkojen karsiminen liiketilojen välittömästä läheisyydestä vain karkottaa asiakkaita, kun tavoitteen pitäisi olla kokonaan toisensuuntainen.

Jo alkuvaiheessa, ennen kuin kuokkaa on katuun edes lyöty, ovat ajan ja tilanteen tasalla olevat alueen yrittäjät tähän reagoineet siirtämällä liiketoimintansa pois Kitkantien varresta riittävien pysäköintitilojen ääreen. Hälytyskellojen pitäisi jossakin päässä nyt soida!

Toinen kaikenlaisen kaupankäynnin perusedellytys on tarjonta. Ja juuri sehän on pääkadultamme kadonnut kiihtyvällä tahdilla, erikoistavarakauppa kärkenä ja elintarvikekauppa perässä. Ruokakauppavalikoima on minunkin Kuusamossaoloaikanani kutistunut murto-osaan aikaisemmasta.

Jokaiselle – paitsi vihervasemmistolle – pitäisi olla itsestään selvää, että pururadasta ei tule pääkatua. Ja jotta yksityisesti alueelle uskallettaisiin investoida, pitäisi sitä tukea myös muulla kunnallisella toiminnalla. Ovat meillä todelliset järjen jättiläiset asialla, kun toisella kädellä ollaan kehittävinään Kitkantietä ja toisella ollaan sijoittamassa Sulo ja karhu -patsasta piiloon Kuusamotalon pihalle, kun sen päinvastoin pitäisi olla vetämässä asiakkaita Kitkantien kivijalkakauppoihin.

Kolmas kaupan edellytys on ostovoima. Sen on suurieleisesti meillä kehuttu kasvaneen, vaan jostakin kumman syystä keskustan kauppakeskushaaveet ja -suunnitelmat kariutuivat, pysäköintitalo jäi puheasteelle ja uuden marketin vaalirakentamisleuhotus haudattiin osuuskaupassa sopivasti heti kuntavaalien jälkeen.

Täytyy kuitenkin muistaa se, että ei siitä synny yhtään mitään uutta, jos uudella tarjonnalla viedään entiseltä asiakaspohjaa. Kaupankäynnin ja asioinnin paikka vain voi muuttua. Ostovoimamme ongelmana kaupan kannalta tarkasteltuna on se, että se on paljoudessaan ikään kuin väärissä käsissä kulutuksen kasvattamisen suhteen eli ikäihmisillä, joilla jo entuudestaan on kutakuinkin kaikki tarvittava ja kulutus muutenkin monesti minimissään.

Mielestäni Kuusamon vanhan keskustan liikennejärjestelyt ovat kuin teoriaherrojen toimeksiantoja ja pelkkien nappaskenkämaistereiden hölmöntölmäyksiä. Ilmeisesti maalaisjärki ja yleinen elämänkokemus on tämän mahdollistaneessa keskustan kehittämistyöryhmässä korvattu lähinnä fillarikommunisteilla. Perussuomalaisten oikea edustus sieltä ainakin puuttui.

Koko prosessin lopputuloksesta minulle tulee väistämättä mielleyhtymä takavuosikymmenien Speden ”Rautakauppa”-sketsiin, missä kauppaa tekevä Pasanen hitaasti laahustaen hakee tikkaat, kiipeää niitä myöten ylös ja kurkottautuu alas noukkimaan hyllyltä asiakkaana olevan Simo Salmisen pyytämät pultit ja mutterit. Juuri tämänkaltaiseen kaupankäyntiin joillakin tahoilla meidän kuvitellaan autoinemme alistuvan.

Ei ole ihme, että verkkokauppa vetää ja pakettitulva paikkakunnalle paisuu.

”Jotta yksityisesti alueelle uskallettaisiin investoida, pitäisi sitä tukea myös muulla kunnallisella toiminnalla.