Kortesalmi ensimmäisessä vaalikirjoituksessaan näki Kuusamolla yhden vahvuuden, nimittäin sen, että täällä on väljää, tilaa paljon ihmisiä vähän. Montakohan paikkakuntaa koko Suomessa on, joilla ei olisi tämä sama vahvuus? Kun isoimmat kaupungit poistetaan laskuista, niin eipä montakaan.
Näin ollen perussuomalaisen näkemyksen mukaan Kuusamolla ei ole minkäänlaisia vahvuuksia verrattuna muihin paikkakuntiin. Kovin on lohduton ja synkkä näkymä. Eipä ole paljoa, minkä varaan uutta ja parempaa Kuusamoa rakentaa.
Kaikeksi onneksi näin huonosti eivät ole asiat. Ensiksikin Kuusamolla on varsin ainutlaatuinen luonto. Laatiessani aikoinaan Kuusamon matkailun historiaa, totesin, että nimenomaan ulkokuusamolaiset ensimmäisenä havaitsivat tämän paikkakunnan ainutlaatuisen luonnon vahvuudet.
Toinen ihmisryhmä, jotka osasivat sitä arvostaa, olivat muualta tänne muuttaneet, esimerkiksi maanmittausinsinöörit ja opettajat. Kun itse tulin Kuusamoon töihin 1961, täällä oli sellainen pieni ryhmä ihmisiä, jotka selittivät, että matkailusta ja turismista tulee Kuusamoon vielä valtaelinkeino. Kyllähän silloisille kunnan päättäjille nauru kelpasi, kun he moista julistusta kuuntelivat.
Kortesalmi itsehän ei arvosta Rukaa mitenkään. Hän ilmeisesti katsoo, että se enemmän vie kaupungin verovaroja kuin tuo verotettavaa tuloa. Siinä hän kyllä on selkeästi väärässä, mutta se on hänelle uskon asia.
Ruka ei tuo pysyviä työpaikkoja kovinkaan paljoa. Se on kyllä totta, mutta matkailijat tuovat lisää tuloja, ja matkailun liitännäiselinkeinot myös pysyviä työpaikkoja. Puhumattakaan siitä, että Rukan pelkkä olemassaolo on kovaa mainosta Kuusamolle.
Monet kuusamolaiset ovat minulle väittäneet, että niin kutsutut repputuristit enemmän kuluttavat ja sotkevat luontoa kuin tuovat mitään tuloja. Sekin on puhdas uskon asia. Useimmat repputuristit täyttävät reppunsa täällä. Olen itse ollut tällainen repputuristi, ja nähnyt miten sellaiset käyttäytyvät.
Valtaosa heistä arvostaa luontoa, ja varoo turhaa sitä turmelemasta. Kantakuusamolaisten oma suhde luontoon on kautta aikojen ollut paljon välinpitämättömämpää kuin niin kutsuttujen repputuristien.
Kuusamon aika monipuolinen puunjalostusteollisuus ei myöskään ole perussuomalaisten mukaan mikään vahvuus. Onpa kumma.
Pölkky Oy on näillä leveysasteilla aikamoinen toimija, joka tarjoaa työtä ja toimeentuloa sadoille. Hitaasti kasvava kuusamolainen puu on sitkeää ja lujaa, aivan toisenlaista kuin etelässä kasvanut puu. Se on rakennusteollisuudessa kova valtti.
Nykyisin puusta rakentaminen on tullut uuteen nousuun, ja siinä kuusamolaiset ovat olleet vahvoja kautta aikojen.
Ja sitten tämä sitkeästi pinnalla pyristelevä Kuusamon Juusto ja meijeri. Kortesalmi aikanaan julisti, etteivät ne ole kannattavia. Mistähän syystä ne kuitenkin näyttävät tulevan toimeen? Itse asiassa Etelä-Suomessa kuusamolaisella juustolla on kova maine.
Kuusamon juuston ongelma ei ole menekissä, vaan raaka-aineen saatavuudessa. Pohjoissuomalainen maatalous on vahvasti harventunut, ja vielä on tuottajia, jotka ennen myyvät maitonsa etelään kuin omalle paikkakunnalle.
Kaiken järjen mukaan juuri tällaisen aidon kuusamolaiseen alkutuotantoon perustuvan jalostuselinkeinon pitäisi olla vahvuus.
Kuusamolla itsellään näyttää etelässä olevan aivan hyvä maine. Täällä asiat on hoidettu yleisesti ottaen aika mallikkaasti.
Kaivoksista on kyllä mekkaloitu enemmän kuin tarpeeksi. Tänne ei ole avattu ainoatakaan kaivosta, eikä ole näköpiirissä sellaisen avaaminenkaan, mutta siitä huolimatta täällä pelotellaan uraanilla, koboltilla ja muilla kauheuksilla niin kuin ne olisivat justiin tulossa.
Yleensäkin näyttää siltä, ettei kuusamolaisilla ole realistista käsitystä kaivoksista. Toisille se on maailman loppu ja toisille maanpäällinen taivas. Ei se ole kumpaakaan. Mikäli sellainen joskus avataan, mikä on erittäin epätodennäköistä, se ei Kuusamon mahdollisuuksia heilauta paljon sinne tai tänne.
Yksi asia on tietysti selvä. Juomasuo on kaivokselle erittäin riskialtis paikka.