Lu­ki­jal­ta: Mal­mi­net­sin­näs­tä, poh­ja­ve­sis­tä ja il­mai­sun tark­kuu­des­ta

Malminetsintään liittyvä julkinen keskustelu on tervetullutta. Toivottavasti korona talttuu ja yleisötilaisuuksien sekä geologian kurssien järjestäminen on jälleen mahdollista, Jussi Lähde kirjoittaa.
Malminetsintään liittyvä julkinen keskustelu on tervetullutta. Toivottavasti korona talttuu ja yleisötilaisuuksien sekä geologian kurssien järjestäminen on jälleen mahdollista, Jussi Lähde kirjoittaa.
Kuva: Erkki Ahola

Esko Leskelä (7.10 ja 19.10.) ja Jouni Hakola (22.10.) ovat kirjoittaneet mielipidekirjoituksia koskien malminetsintää ja pohjavesiä.

Jouni Hakolan kirjoitus piti sisällään seuraavat sanat. ”Latitude 66 Cobalt -yhtiön Jussi Lähde vastasi, että mitään riskiä ei ole, sillä malminetsintäalueen raja on pohjavesialueeksi määritellyn alueen ulkopuolella.”

Hakola viittaa tekstiin, jossa kirjoitin seuraavasti: ”Kirjoittajan mukaan Tukesin Latitude 66 Cobaltille myöntämä malminetsintäalue (Hangaslampi 1) sijoittuisi pohjavesialueelle. Väite ei pidä paikkaansa.”

Oikaisin kirjoittajan (Esko Leskelä) esittämän asiavirheen. Hakolan sanoille ”mitään riskiä ei ole” ei kirjoittamastani tekstistä löydy todellisuuspohjaa.

Kaikkeen ihmisen toimintaan liittyy riskejä.

Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2011 julkaisema ”Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt” -julkaisu käsittelee malminetsinnästä ympäristölle kohdistuvia riskejä seuraavasti: ”Malminetsinnän päästöt rajoittuvat yleensä kairauksesta ja liikkumisesta aiheutuviin pakokaasupäästöihin. Vesiin voi kohdistua päästöjä (esim. koneiden öljyt) lähinnä vahinkotapauksissa.”

Yhtiömme teettämissä kairauksissa kairauskalustossa on aina kaksinkertainen suoja mahdollisten laiterikkojen aiheuttamia öljyvahinkoja varten. Tämän lisäksi kairauskoneen toiminta-alue suojataan vielä erikseen.

Mahdollisen vahinkotapauksen sattuessa öljyvuodot eivät näin pääse luontoon.

Mainittuja kirjoituksia yhdistää huoli toiminnasta pohjavesialueiden lähellä. Kuten olen aiemmassa kirjoituksessani todennut, kairaustutkimukset on sallittu myös pohjavesialueella.

Pohjavesialueilla sijaitsee paljon teollista toimintaa myös Kuusamossa. Osa Rukan toiminnoista ja Kuusamon lentokenttä sijaitsevat nekin pohjavesialueilla.

Toimijat tuntevat vastuunsa, eikä pelottelulle ole toivottavasti sijaa.

Oikaistakoon tässä yhteydessä myös yksi epätarkkuus. Leskelän kirjoituksissa mainitaan toistuvasti Stukes. Malminetsintään liittyvät luvat myöntää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, STUK on puolestaan Säteilyturvakeskus.

Tukesin tilaston mukaan Suomessa tehtiin malminetsintään liittyviä kairauksia vuonna 2019 yhteensä 189 kilometriä. Malminetsintäyhtiöt käyttivät viime vuonna Suomessa rahaa tutkimustyöhön vuonna 62,8 miljoonaa euroa.

Suomalaiset kairausyhtiöt kilpailevat korkealaatuisella henkilöstöllä ja kalustolla.

Malminetsintään liittyvä julkinen keskustelu on tervetullutta. Toivottavasti korona talttuu ja yleisötilaisuuksien sekä geologian kurssien järjestäminen on jälleen mahdollista.

Tulemme jatkossakin kutsumaan Tukesin ja Geologian tutkimuskeskus GTK:n asiantuntijoita Kuusamoon keskustelemaan malminetsintään ja kaivostoimintaan liittyvistä kysymyksistä.

Jussi Lähdevastuullisuus ja viestintä Latitude 66 Cobalt Oy