Pikkuinen maamme joutui keväällä ennennäkemättömän tilanteen eteen koronapandemian saavutettua meidätkin. Jouduimme äärimmäisen nopealla aikataululla sopeutumaan tilanteeseen; opetusalalla siirryttiin etäopetukseen, hoiva-alalla otettiin käyttöön maskit ja muut suojavarusteet, kauppoihin ilmestyivät pleksit ja käsidesit…Myös monet yritykset joutuivat mukauttamaan toimintaansa, iso osa joutui lopettamaan toimintansa kokonaan. Koronalla on ollut iso vaikutus kaikkien suomalaisten elämään.
Korona tuo meille tulevaisuudessakin haasteita, ei ainoastaan mahdollisten uusien tartunta-aaltojen muodossa, vaan myös taloudellisesti. Tiukkoja aikoja on siis edessä vielä pitkään. Mutta, kuten tulevaisuuden tutkija Perttu Pölönen epidemian alkupäivinä totesi: ei anneta hyvän kriisin mennä hukkaan.
Lukemattomat ihmiset ja organisaatiot ovat tänä keväänä osoittaneet, kuinka on mahdollista kehittää täysin uusia toimintatapoja hyvinkin nopeasti. Uudenlaisia palveluita ja tuotteita kehitettiin salamannopeasti. Kuusamossakin on todella osaavaa ja työhönsä sitoutuvaa väkeä joka saralla, sen on viimeistään tämä kevät osoittanut. Tästä on syytä olla ylpeitä!
Nyt, kun rajoitteita vähitellen puretaan, on mielenkiintoista nähdä, miten uudet mallit jäävät elämään. Esimerkiksi etätyön tekemisen lisääntyminen voisi olla yksi myönteinen ”jäänne” kriisistä – monelle voisi olla unelmien täyttymys muuttaa vaikkapa ruuhka-Suomesta Kuusamoon ja tehdä töitä etänä. Myös koulutuksen järjestäminen monimuoto-opiskeluna yhä laajemmin voi lisääntyä; meillä on jo olemassa tähän teknologiaa, miksi emme hyödyntäisi sitä? Samalla luennolla voi istua yhtä aikaa Berliinissä ja Kuusamossa.
Perttu Pölönen sanoi Uudenmaan liiton nettiartikkelissa: ”On aika palata perusasioiden äärelle ja tarrautua siihen, mitä tulevat globaalit kriisitkään eivät nujerra. Vastuullisuus, kestävyys ja inhimillisyys pitää ottaa kaiken lähtökohdaksi, koska niiden varaan voi rakentaa.” Näin meidän on toimittava myös Kuusamossa.