Juuri nyt: Ui­ma­nie­men­tien re­mon­tis­sa Po­siol­la pal­jas­tui iso öl­jy­va­hin­ko – ”Saas­tu­nut­ta maa-ai­nes­ta olemme pois­ta­neet ja ajaneet 20 kuor­ma-au­ton la­val­lis­ta pi­laan­tu­nei­den maa-ai­nes­ten kä­sit­te­ly­lai­tok­seen Kemiin”

Viikon kysymys: Onko vapetus eli säh­kö­tu­pa­koin­ti tuttu ilmiö? – Kerro ko­ke­muk­sis­ta­si viikon ky­sy­myk­seen

Toimittajalta: Mitä yh­teis­tä on Kuu­sa­mon Pal­lo-Kar­huil­la ja Man­ches­ter Ci­tyl­lä?

Mainos: Syksyn supertarjouksena Koillissanomat Digi 4 kk vain 29 €, tilaa tästä!

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: On väi­tet­ty, ett­ei­vät sak­sa­lai­set voineet polttaa Kuu­sa­mon kirk­koa, sillä he olivat kris­tit­ty­jä – va­li­tet­ta­vas­ti tuol­lai­nen on toi­ve­ajat­te­lua

Jorma Kananen viime perjantain lehdessä otti vielä esille Kuusamon vanhan kirkon polttamisen ja todisteli Meskus-Reeten ja Pätsin Taunon todistuksin, kuinka venäläiset polttivat kyseisen rakennuksen. Jos sen todella tekivät venäläiset, Kremliin pitäisi lähettää välittömästi myöhästyneet kiitokset tästä urotyöstä. Kyseinen kirkko oli nimittäin niin heikkokuntoinen, että se olisi sodan jälkeen vaatinut joko perusteellisen remontin tai mieluimmin uuden rakennuksen rakentamisen. Kirkko oli nimittäin rakennettu vuosina 1797-1802 lamakautena päivätöin ja paikoin kelvottomasta materiaalista.

Rakennusta vaivasi alusta pitäen suunnitteluvirhe, massiivinen kupoli, joka jatkuvasti painoi seiniä ulospäin. Köyhä seurakunta sai olla yhtenään kirkkoaan korjaamassa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.