Äänestätkö aina samaa puoluetta vai esimerkiksi sitä ehdokasta, ken on kaunein? Tosin kaunein voi olla päteväkin. Luotatko vaalikoneeseen, jonkun läheisen vihjeeseen, halapahintaiseen kosiskeluun, paidan tai kravatin väriin, miellyttävään ulkonäköön tai olemukseen vai käytätkö ehkä omaa kokemustasi ja tietoja ehdokkaan valintaan?
Näihin kysymyksiin muun muassa on etsinyt vastauksia keravalainen YTT Hanna Willman-Iivarinen, joka väitöskirjansa lisäksi on koonnut aineistoa muilta tutkijoilta ja nettikyselyjen perusteella. Hänen kirjansa Satunnainen äänestäjä – äänestämisen psykologia julkaistaan näinä päivinä.
Esittely on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa ja se on kirjoitukseni pohjana.
Äänestämistä verrattiin kuluttajan ratkaisuihin ja tutkinnan tulos oli aikalailla samaistava, uurnalle mennään hyvin usein samoissa periaatteissa kuin markettiinkin, osa äänestää kuin missi- tai laulukisoissa (oma kantani, kieli poskessa).
Tämä ei koske kaikkia äänestäjiä, 15-20 vuotta sitten julkaistiin samankaltainen tutkimus ja siinä todettiin sentään 10 prosenttia äänestäjistä ratkaisevan kantansa asiaperusteilla. Uskon tämän pitävän paikkaansa tänäkin päivänä, vaikka someen uskovat pitävät itseään valveutuneina kansalaisina.
Tekijä mainitsee tutuiksi periaatteiksi arvot, sukuperinteet, koulutuksen ja yhtenä tärkeimmistä sen, haluaako kuulua jonkun ehdokkaan äänestäjäkuntaan, tämä koskien erityisesti vasemmiston äänestäjiä.
Yksi piirre on samaistuminen ja käsityksen muodostaminen muun muassa ympäristönsuojeluun, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja maahanmuuttoon sekä syrjäseuduilla myönteinen asenne aluepolitiikkaan.
Haja-asutusalueilla ehdokkaiden määrä on vähäinen ja läpimeno vaativaa. Tosin Oulun vaalipiirissä keskustan ehdokkaista viidellä on kuusamolaiset juuret, muilla puolueilla ehdokkaat pääosin kaupungeista.
Harva äänestää sellaista, jonka leimaa ei halua itseensä, esimerkkinä miljoonan someseuraajan Sanna Marin, jota pidetään pinnallisena superjulkkiksena, nuorten naisten bilesuosikkina eikä siis haluta kuulua samaan piiriin.
Osa haluaa täyttää kansalaisvelvollisuutensa, osa tukea hallitusta tai rankaista jotain puoluetta, osalle maan tilanne ratkaisee suhtautumisen hallitukseen, some näinä aikoina määrittää monen tietoisuuden, etupäässä kasvukeskuslähtöisen.
Vasemmistoa äänestetään arvosyistä, persuja ja vihreitä tietyn teeman perusteella. Persut kokevat eniten äänestämisen tuskaa ja pelkäävät katuvansa valintaansa. Jos jännität vaalivalvojaisia, olet äänestänyt demareita tai keskustaa. Keskustaa myös kasvukeskusten ulkopuolella.
Mielenkiintoista on äänestysvalinnan tekeminen; mainokset, somen ja vaalikoneiden luoma tieto katsotaan vajaaksi eikä kaikin osin luotettavaksi. Vaalikoneet ovat useimmiten toimittajien kasaamia ja kysymysten asettelussa näkyy heidän omien mielipiteiden vaikutus. Vaalikoneiden käyttöä voisi minusta verrata vähän lottoarvontaan, joillekin tosin onnekasta.
Vaalikoneisiin luottavat etenkin vihreät ja nuoret. Tutkija oli huolissaan heidän sokeasta luottamuksestaan vaalikoneisiin, moniselitteiset väitteet antavat koneille ohjeet suosituksista, jotka todellisuudessa ovat vastoin äänestäjän ajatuksia, ehdokkaalta voi puuttua joku vastaus, jonka perusteella kone voi antaa täysin eri vaihtoehdon vaikka muuten samaistuttaisiinkin.
Tiedän eri vaalikoneiden antavan eri suosituksia samoilta listoilta. Minusta tärkein peruste on puolueen ohjelma, toki paikallisesti aktiivinen ehdokas voi onnistuessaan saada alueellisesti tärkeitä juttuja hoidettua. Olen usein miettinyt listavaalienkin sopivuutta meille, minusta ihan ok.
Moni muukin seikka vaikuttaa valintoihin. Vaikuttavaa ovat monipuolinen mainonta ja julkiseen keskusteluun mielipidekirjoituksilla osallistuminen, hyvät vaalisivut ja yleensäkin näkyvyys mediassa positiivisena, minusta ennen kaikkea ehdokkaiden tapaaminen henkilökohtaisesti.
Tänä päivänä mielestäni yksi parhaista ehdokkaan ja myös puolueen ominaisuuksista on positiivinen yhteistyöhalu ja taito päätösten teossa. Vaihtoehtoja on kyllä runsaasti.
Ehkä asiaan liittyen: eräässä tutkimuksessa jossain mediassa verrattiin puoluejohtajien mielipideanalyysejä vaalikoneista ehdokkaidensa vastaaviin. Useimmat edustivat kannoillaan suurin piirtein omaa aatettaan, poikkeavin oli persujen Purra, jolta ei löytynyt yhteistä juurikaan omien ehdokkaidensa kanssa, taas keskustan Saarikko oli tutkimuksen mukaan keskustalaisempi kuin ehdokkaansa.
Meidän alueemme kehityksen hyväksi varma turva on Matti Heikkilä. Hänellä on parhaat mahdollisuudet läpimenoon. Matilla on laajat käyttökelpoiset yhteydet elinkeinosektorille ja muuallekin.
Täällä on esitetty eräiden kaupunkilaisten äänestämistä, syynä siihen on tavoite keskustan ehdokkaan valinnan estämiseen. Se on vaalitaktista touhua, joka voi kenties tuottaa suurtakin vahinkoa alueellemme.