Tuomio: Nis­sin­vaa­ran koulun suun­nit­te­li­ja va­hin­gon­kor­vauk­seen van­has­ta suun­nit­te­lu-ura­kas­taan

Joko luit: Pal­lo-Kar­hu­jen edustus aloit­taa jo pian val­mis­tau­tu­mi­sen ensi kauteen – Kai Puonti jatkaa pää­val­men­ta­ja­na

Toimittajalta: Onko di­gi­ta­li­saa­tio hyvä vai huono asia?

Mainos: Koillissanomat Digi talvitarjouksena 5 kk nyt vain 38,70 €! Tilaa tästä

Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: Pa­lau­te­taan il­ma­ke­hän lii­ka­hii­li ta­kai­sin keh­toon­sa, maa­pe­rään

Dubaissa pidettiin vuoden 2023 lopussa jo 28. YK:n ilmastokokous. Kokoukset ovat olleet huolissaan ilmakehää lämmittävän hiilidioksidin pitoisuuden noususta. Sitä on yritetty hillitä erityisesti fossiilipolttoaineiden käyttöä rajoittavin päätöksin.

Mitä hiilidioksidille on tapahtumassa? Vuonna 1990 sen pitoisuus ilmakehässä oli 350 ppm (miljoonasosaa). Marraskuussa 2023 pitoisuus oli 420 ppm. Nousu jatkuu, edelleen hivenen kiihtyen.

Nousua seuraavan kasvihuoneilmiön torjunta tarvitsee fossiilipolttoaineiden rajoitusten lisäksi uusia innovaatioita. Nyt sellaista odotamme maailmanlaajuisesta maaperän, erityisesti peltomaaperän hoidosta.

Ihmiskunnan pellot ovat menettäneet humusta ja sen mukana hiiltä ilmakehään satoja vuosia. Uuden tyyppisten mittausten kuvissa tämä on nähtävissä erityisesti Afrikan köyhissä maissa.

Koko maapallon tasolla maaperän orgaanisen hiilivaraston merkitys on luokkaa kolme kertaa suurempi kuin maanpäällisen biomassan hiili.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

Kaikki sisällöt verkossa ja sovelluksessa Näköislehdet ma, ke ja pe sekä arkisto Kuvagalleriat, videot ja livelähetykset Päivittäiset uutiset sähköpostiisi