Monessa suvussa kulkee sukupolvesta toiseen tarina tilan menettämisestä 1900-luvun alussa jollekin ”porvarille”. Tilojen menettäminen laajemmassa määrin paljastuu esimerkiksi vuoden 1915 henkikirjoista, joissa kerrotaan tilojen omistaja ja ns. ”arentilainen”. Kyseessä on siis vuokralainen, joka on vuokralla ”omalla” tilallaan. Arentilaisia oli yllättävän paljon ja tilojen omistajat usein ei-kuusamolaisia vaan Oulun porvareita ja metsäyhtiöitä. Tässä artikkelissa keskitytään vuoden 1915 tilanteen poikkileikkaukseen. Vuosien 1928–1930 lamavuosien (pörssiromahdus) konkurssiaallon seuraukset Koillismaallakin olivat ymmärrettäviä yleismaailmallisen laman vuoksi, jolloin omaisuudet vaihtoivat omistajiaan. 1930-luvun omistusvaihdoksien syynä oli usein velkaantuminen, takausten realisoituminen ja epäonnistuneet liiketoimet.

1900-luvun alun tilojen joutuminen lähinnä oululaisten porvarien ja metsäyhtiöiden omistukseen oli Kuusamossa hämmästyttävän suurta – mitä se sitten olikaan 1930-luvun laman myötä.