Joko luit: Hir­vi­kan­ta näyttää kään­ty­neen kasvuun

Viikon visa: Joko ko­kei­lit miten hyvin tunnet Kuu­sa­mon Erä-Vei­kot?

Toimittajalta: Läheltä piti -ti­lan­ne säi­käyt­ti

Mainos: Koillissanomat Digi talvitarjouksena 5 kk nyt vain 38,70 €! Tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: ”Se osti meidän tilan parilla jau­ho­sä­kil­lä” – kun kuu­sa­mo­lai­set me­net­ti­vät tilansa 1900-lu­vun alussa

Monessa suvussa kulkee sukupolvesta toiseen tarina tilan menettämisestä 1900-luvun alussa jollekin ”porvarille”. Tilojen menettäminen laajemmassa määrin paljastuu esimerkiksi vuoden 1915 henkikirjoista, joissa kerrotaan tilojen omistaja ja ns. ”arentilainen”. Kyseessä on siis vuokralainen, joka on vuokralla ”omalla” tilallaan. Arentilaisia oli yllättävän paljon ja tilojen omistajat usein ei-kuusamolaisia vaan Oulun porvareita ja metsäyhtiöitä. Tässä artikkelissa keskitytään vuoden 1915 tilanteen poikkileikkaukseen. Vuosien 1928–1930 lamavuosien (pörssiromahdus) konkurssiaallon seuraukset Koillismaallakin olivat ymmärrettäviä yleismaailmallisen laman vuoksi, jolloin omaisuudet vaihtoivat omistajiaan. 1930-luvun omistusvaihdoksien syynä oli usein velkaantuminen, takausten realisoituminen ja epäonnistuneet liiketoimet.

1900-luvun alun tilojen joutuminen lähinnä oululaisten porvarien ja metsäyhtiöiden omistukseen oli Kuusamossa hämmästyttävän suurta – mitä se sitten olikaan 1930-luvun laman myötä. Saman prosessin kourissa oli myös Kainuu, jonne oululaiset iskivät myös silmänsä. Metsäyhtiöiden kiinnostus metsiin kasvoi 1900-luvun vaihteessa sahateollisuuden kasvun myötä. Sahat tarvitsivat raaka-ainetta ja mielenkiinto kohdistui suurten jokien latvavesillä olleisiin metsäresursseihin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

Kaikki sisällöt verkossa ja sovelluksessa Näköislehdet ma, ke ja pe sekä arkisto Kuvagalleriat, videot ja livelähetykset Päivittäiset uutiset sähköpostiisi