Lukijalta
Mielipide

Lu­ki­jal­ta: Syö­te­tun­tu­rin tont­tu­jen seik­kai­lut Virk­ku­ses­sa

Syötetunturin tontut, Tipsu ja Tapsu, päättivät lähteä kohti Virkkusta ottamaan selvää onko taloissa kilttejä lapsia. He juosta tipsuttelivat pitkän matkaa ennen kuin saapuivat ensimmäiseen

pihapiiriin. Piha oli illan hämärässä kauniisti koristeltu.

– On joulun tunnelma. Minäpä hiivin ikkunan taa kurkkimaan, mitä siellä talossa näkyy, sanoi tonttu Tipsu.

Tonttu Tipsu kiersi talon ja tuli portille Tapsun luo.

– Kaksi lasta oli yksinään kotona, Tipsu sanoi.

– Minä oon kuullu, että tuossa talossa asuu aikuisia ihmisiä, Tonttu Tapsu tuumasi.

– Ihminen on aina elämässään kaksi kertaa lapsi, opettelee siis kävelemään, syömään, tiirailemaan lehteä ja kyselemään muilta, mitä tuossa lukee ynnä muuta, ynnä muuta. Ymmärrätkö, mitä äiti tarkoitti, Tipsu kertoi äidin sanoneen

– Mitä sitä ossaa Joulu-ukon säkkiin panna lahjaksi tuommoisille aikuisille? Ihmetteli Tapsu.

– No, etkö sinä älyä? Karkkia ne on tuommoisetki lapset vailla, tiesi Tipsu.

Tonttu Tipsu oli hyvin iloinen iloinen.

– Onpa mukava. Ei mene Joulu-ukolla paljon rahaa tuohon taloon. Lähetään eteenpäin. Käyvään kurkistamassa komeaa Virkkusen taloa.

Tontut hiipivät salaa kurkistamaan ison Virkkusen talon ikkunoista sisään. Pirtissä oli hyvin nuorekas pari ja kaksi tyttölasta. Tipsu sanoi, että saat keksiä noiden tyttöjen lahjat.

– Nuket on hyvä lahja. Pirtissä on kätkyt, missä niitä tuudittaa, Tapsu tuumasi.

Tipsu ja Tapsu lähtivät juosta hipsuttelemaan eteenpäin ja saapuivat kauniiseen Mäkelän pihapiiriin.

– Nyt loppui sähkö lampun patterista ja on niin pimeää. Alkaa pian palelemaan, Tapsu säikähti.

– Panehan ylös, että Virkkusen talon tyttärelle pitää tuoda unileluksi nukke. Jää sinä taas porovahdiksi portille. Minä meen kurkistelemaan ikkunoista mitä siellä talossa näkyy, Tipsu muistutti Tapsua.

– Täällä on monta pientä tyttöä ja he tarvitsevat monta nukkea jaJoulu-ukko tuo paluumatkalla elävän nuken. Se on siunaus Taivaan Isältä, Tipsu huusi korkealta ja kovaa.

– Tuu Tipsu pois! Nyt sammui toisestakin lyhdystä valo. Siitä loppui öljy, huokasi Tapsu.

– Ei hätää. Minulla on tulitikkuja taskussa. Menen liiteriin. Laitetaan nuotio ja lämmitellään ennen kuin lähdemme Syötetunturin joulupukin luo juosta hipsuttelemaan ja joululahjoja käärimään, Tipsu rauhoitteli.

Pian nuotio valaisi koko Virkkusenjärven Luokanjärvelle asti. Pupujussit tulivat katsomaan ja lämmittelemään nuotiolle tonttujen seuraksi. Puput alkoivat pyöriä piiriä. Oravatkin ilmestyivät talon isännän ja emännän istuttamaan syreeniin ja ääntelivät iloisesti. Teeret ja metsot saapuivat portinpielen koivuun.

– Tästä tulee metsänväen joulu, tuumasivat Syötetontut yhteen ääneen.

Mäkelän ikkuna täyttyi talonväestä. Virkkusen ajoporo tuli pulkka perässä katsomaan metsänväen ja tonttujen joulua. Poro alkoi puhua - Istukaa rekeen. Vien teidät Syötetunturille takaisin ja puhalsi sen jälkeen tonttujen lyhtyihin joulun valon. Tontut painoivat käsillä rintaa toivottaen rauhaa ja rakkautta ja lämmintä joulumieltä jokaiseen tupaan - myös pirttiin pienoisiin - ja kaikille joulun lapsille. Poro juosta jolkutteli kohti Joulu-ukon loma-asuntoa.

– Oletko sinä Tipsu onnellinen? kysyi Tapsu.

– Kyllä minä olen aika onnellinen. Kato Tipsu, tuolla häämöttää Joulu-ukon loma-asunto.

– Päästään pian tekemään paketteja Joulu-ukon kaverina. Laitetaan lahjat niihinkin taloihin, joissa nukutaan, kun me olemme liikkeellä. Haluamme, että kaikilla on hyvä joulu ja joulumieli.

Liisa Hilla