Nopeasti pyörivät tuulimyllyt voivat olla haitallisia linnuille. Siksi tuulivoimahankkeissa tulee selvittää alueella pesivä linnusto, etenkin uhanalaiset lajit, kanalintujen soidinpaikat, sekä lintujen muuttoliike hankealueella. Muitakin luontoselvityksiä luonnollisesti tehdään, mutta keskityn tässä linnustovaikutuksiin, koska Maaningan tuulipuistoa on vastustettu linnuille tulevan uhkan vuoksi.
Kuusamon Maainkaan suunnitellulla tuulipuistoalueella etenkin muutaman uhanalaisen petolinnun esiintyminen on huomioitava. Niiden vuoksi myllyjen määrää on jo vähennetty alkuperäisestä ja myllyjen suunniteltuja paikkoja on siirretty. ELY- keskuksen päätettäväksi jää, ovatko toimenpiteet joskus lopullisessa suunnitelmassa riittäviä. Alueelta on löytynyt myös kanalintujen soidinpaikkoja, jotka on huomioitava. Selvityksissä ei tiettävästi ole löydetty viitteitä lintujen muutonaikaisista keskittymistä alueelle. Miten uhanalaiset petolinnut sitten voidaan tuulipuistoissa huomioida?
Suomessa elää noin 350 pesivää maakotka- ja 400 merikotkaparia, joilla on käytössä yhteensä 2000 kotkanpesää. Maakotkista pääosa elää P-Suomessa, merikotkat asuttavat Itämeren rannikon lisäksi etenkin Koillismaata ja Lokan tekoaltaan ympäristöä. Uhanalaista lajeista P - Suomessa pesii vielä 350 muuttohaukkaparia, jotka käyttävät pesimiseensä 700 eri pesimäsuota ja - kalliota. Yhdellä uhanalaisella lajilla on siis käytössään useampi vaihtopesä, joita se käyttää eri vuosina. Pesivien kotkien ja muuttohaukkojen lisäksi Suomessa elää ainakin tuplamäärä näiden kolmen lajin pesimättömiä ja nuoria lintuja. Suomen ilmatilassa on siis lennossa parhaimmillaan yli 2000 kotkaa ja yli 1000 muuttohaukkaa. Jos tuulimyllyjä ei saisi rakentaa sinne, missä uhanalaiset petolinnut lentävät ainakin aika ajoin, ei yksikään mylly voisi nousta Suomeen, ehkei koko Eurooppaan. Siksi tarvitaan tietoa siitä, miten linnut käyttäytyvät, osaavatko ne väistää myllyjä, ja kuinka lähellä pesää tuulimylly voi kohtuullisen turvallisesti sijaita. Metsähallitus on antanut minimietäisyys - ohjeeksi vähintään 2 km kotkan tai muuttohaukan käytössä olevasta pesästä. Kuusamosta tunnetaan 20 merikotkaparin, 16 maakotkaparin ja 7 muuttohaukkaparin pesät ja vaihtopesät, jotka huomioidaan tuulipuistojen suunnittelussa.
Suomessa on todettu varmuudella tähän mennessä kolme kotkien törmäystä tuulimyllyihin. Kotkia menehtyy eniten ampumisen, sähkölinjoihin törmäämisen ja haaskamyrkkyjen seurauksena. Kotkia jää vuosittain myös mm. junien alle, kun ne syövät rautatielle kuolleita raatoja, eivätkä kotkat ehdi väistää junaa. Kotkien liikkeitä on seurattu myös niille asennettujen satelliittilähettimien avulla. 17 merikotkaa valjastettiin satelliittilähettimin seitsemän vuotta sitten. Myös 7 maakotkaa on ollut useita vuosia satelliittiseurannassa P - Suomessa, tuulimyllyjen sopivaa sijaintia suunnitellessa. Yksikään noista kotkista ei ole törmännyt tuulimyllyihin vuosia kestäneen seurannan aikana, ei vaikka ne lentävät jo muutamassa päivässä satojen kilometrien matkoja ja niiden reitit ovat hiponeet myös tuulipuistoja. Nämä satelliitiseurannan kotkat ovat lentäneet Suomen lisäksi Norjan, Ruotsin ja Venäjän alueilla. Kotkat näyttävät siis mitä ilmeisemmin osaavan väistää myllyjä. Vaarattomia myllyt eivät kuitenkaan ole, törmäyksiä on raportoitu mm. Ruotsista. Olisikin ensiarvoisen tärkeää valjastaa maakotkia ennen tuulipuiston rakentamista satelliittilähettimin ja seurata miten tuulipuiston maakotkat reagoivat tuulipuistoon sen rakentamisen jälkeen. Tällaista seurantatutkimusta ei ole vielä tehty Suomessa. Toivotan rohkeutta ELY - keskukselle lupien myöntämiseen, sillä tällaista kotkatutkimusta kaivataan kipeästi.
Olen ollut mukana Birdlife Suomessa suunnittelemassa tuulivoiman ja lintujen päämuuttoreittien yhteensovittamista. Tuota raporttia hyödyntävät mm. tuulivoimalausuntoja antavat ELY - keskukset. Olen mukana myös Birdlifen hallituksessa ja suojelutoimikunnassa, joissa tuulivoima ja linnut ovat aina ajankohtaisia. Olen osallistunut myös yli 30 vuotta metsähallituksen uhanalaisseurantaan, seurannut maa- ja merikotkien, sekä muuttohaukkojen vuosittaista pesimistä, sekä rengastanut niiden poikasia kaikissa Koillismaan kunnissa. Uskoakseni kokemukseni auttaa arvioidessani tuulivoiman vaikutusta kotkien ja muiden lintujen elämään. Arvokasta ja laadukasta lisätietoa voidaan saada vain kotkien satelliittiseurannan avulla.
Kotkat kärsivät jo nyt ilmastonmuutoksesta. Kevätaikainen pesintä keskeytyy usein myrskyjen ja pitkäaikaisten sateiden aikana keväällä. Sään nopea vaihtelu koettelee kotkien pesimistä. Ravintotilanteen ohella kevätaikainen sää on ensisijainen kotkien pesimämenestykseen vaikuttava seikka. Yleistyneissä syysmyrskyissä putoaa kotkanpesiä puista ja myös vankkoja pesäpuita kaatuu kokonaisena. Ilmastonmuutos on uhka kotkien pesimiselle, mutta myös useimmille muille Suomen eläinlajeille, suoraan tai muuttuneen elinympäristön, kasvillisuuden tai ravinnon kautta. Siksi itse näen tuulivoiman uusiutuvana energiamuotoja olevan kotkille myös hyödyksi, ei vain haitta.
Luontoväestä osa on huolissaan Maaningan tuulipuiston tuomasta maiseman muutoksista. He ovat tietysti oikeassa, maisema muuttuisi tuulipuiston myötä. Kaikkea ei voi säilyttää koskemattomana, jos haluamme tuulivoimaa. Kuusamon Maaningan alue on kuitenkin valmiiksi avohakkuiden, taimikoiden, nuorten metsien ja metsälaikkujen pirstomaa aluetta. Tieuriakin alueella on kymmeniä kilometrejä.
Tehometsätalous on syynä yli 800 metsälajin uhanalaisuuteen Suomessa. Tulivoima ei uhkaa yhdenkään lajin olemassaoloa Suomessa. Tämä kuvastaa hyvin näiden kahden ihmistoiminnan, tehometsätalouden ja tuulivoiman, eroja luontovaikutusten osalta. Yksi tuulipuisto ei vielä riitä ilmastonmuutosta torjumaan, mutta se voi olla yksi merkittävä osa Kuusamon vastuunotosta koko planeetan kohtalosta. Tuulipuisto voi olla mitä parhainta ja kestävintä imagoa markkinoida Kuusamoa luontokaupunkina, jossa toimitaa luonnon hyväksi, ei pelkästään puhuta. Ensimmäinen sähköauto saatiin jo kunnalle ja muutama tuulimylly pyörii jo Mäkiahossa, Posion rajalla. Maaningan tuulipuisto voisi olla Suomen suurin, teholtaan parhaimmillaan puolet Loviisan ydinvoimalasta. Toivottavasti Maaningan tuulipuistohanke saa edetä myötätuulessa ja myllyt pyöriä joskus vastatuulessa, tuottaen kestävästi sähköä.
