Latitude 66 Cobalt-kaivosyhtiön, aikaisemmin Kuusamo Gold Oy, edustaja antaa ymmärtää kirjoituksessaan Koillissanomissa (15.11.2018), ettei uraani ole enää ongelma Juomasuolla vähäisen pitoisuutensa vuoksi.
Kaivosyhtiöllä on Rukalla kaksi kaivospiiriä, Sivakkaharju ja Meurastuksenaho sekä Kitkajoella, Käylän ja Säkkilän kylien välissä yksi, Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara. Lisäksi Latitudella on valtauksia ja valtaushakemuksia laajalle alueelle Kuusamossa, Posiolla ja Sallassa, myös lähellä Kitkajärveä, Rukaa ja Riisitunturin ja Oulangan kansallispuistoja.
Kuusamon uraania merkittävästi sisältävä uraanivyöhyke Kitkajärvi-Kitkajoki–Oulanka -alueella on merkitty GTK:n raporttiin M 06/4522/-87/1/60. Kuusamon uraanimalmiot on raportoitu ministeriön / GTK:n toimesta IAEA:n maailman uraanivarantoraportteihin yhdessä Talvivaaran ja Soklin kanssa. Kuusamon uraanikultamalmioita on esitelty kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tutkimusjulkaisussa: ’Vanhanen, E. 1989a. Uraniferous mineralizations in the Kuusamo schist belt, northeastern Finland. Ss. 169-186. Artikkelissa todetaan muun muassa seuraavaa: Korkeimmat kulta- ja kobolttipitoisuudet on todettu sulfidipitoisesta serisiittikvartsikivestä, johon myös uraani, wolframi ja telluuri ovat rikastuneet.
Tämän vahvistaa myös GTK:n entinen geologi Heikki Pankka Apu-lehden haastattelussa (nro 45/2010). Hän toteaa, että ”Uraani kulkee esiintymässä käsikädessä, jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana.” Samaa todistavat Juomasuon koelouhokselta tehdyt mittaukset, joista olemme aiemmin maininneet.
Uraanin ongelmallisuuden todistavat myös Outokummun ja STUK:in raportit Juomasuon koelouhinnasta ja koerikastuksesta. STUK:in tutkijan muistiossa Juomasuon koelouhokselta kirjoitetaan, että malmio on ”yllättävän uraanipitoista” ja louhoksella työskennelleiden henkilöiden altistuksesta voidaan todeta, että vuosittainen säteilyannos voi nousta lähelle säteilyn teoreettista säteilytyön ”annoskakun” raja-arvoa 5 mSv/v.
Outokumpu Oy:n raportissa STUK:ille todetaan koerikastuksesta: ”Koerikastamolla tärypöytärikasteen uraanipitoisuus oli jopa 1.9-45.4 prosenttia, jonka vuoksi työpisteen työntekijöiden sallittu vuosittainen säteilyannos täyttyy jo kahdessa kuukaudessa.” Raporteissa suositeltiinkin jo 1990-luvulla, että louhos on voimakkaiden uraanipitoisuuksien takia peitettävä ja aidattava. Mutta koelouhos jätettiin silleen täyttymään vedellä.
Tarjouksiin tavata yhtiön edustajia toteamme, että emme ole neuvotteluosapuoli, emme tasavertainen keskustelukumppanikaan emmekä halua tulla hyväksikäytetyksi kaivosyhtiön imagomarkkinoinnissa. Siispä julkinen keskustelu on valintamme. Kuusamolaisten kaivosta vastustava kanta on niinikään hyvin tiedossa. Sosiaalista toimilupaa ei ole luvassa. Kaivoshankkeistakin pitää osata ajoissa luopua.
Latituden kirjoituksen pääset lukemaan täältä.
