Keskiviikkona 21.11. hieraisin silmiäni lukiessani Koillissanomista Kuusamon uudesta kouluverkkosuunnitelmasta. Sen jälkeen oli pakko ottaa yhteyttä koulutuslautakunnan puheenjohtajaan saadakseni lisätinformaatiota asiasta.
Selailin netistä koulujen oppilasennusteita ja huomioni kiinnitti entisen kotikouluni Nissinvaaran koulun tilastot, jotka näyttävät tällä hetkellä ihan hyviltä.
Ennen kuin menen asiaan, täytyy sanoa, että kouluverkkoasia ei mitenkään minulle kuulu. Olen sen verran varttunut, että omat lapset ovat lähteneet muualle ja lastenlapset ovat kouluiässä.
Minulla on ollut kunnia palvella Kuusamon kaupunkia ja sen koululaitosta liki 30 vuotta, jolloin kyläkouluja saneerattiin, laajennettiin ja rakennettiin uutta. Suurimman osan työurasta Nissinvaaran koululla. Joten asiaan liittyy hieman (lue runsaasti) tunnettakin, mutta myös kokemusta siitä, mitkä ovat kyläkoulun edut ja vahvuudet. Siihen liittyy myös vähintään yhtä paljon harmia siitä, että yksi Kuusamon elinvoimaisista kylistä suunnitellaan jätettäväksi ilman omaa kyläkoulua, varsinkin kun perusteet siihen tällä hetkellä eivät ole vakuuttavat, tai ovat ainakin ennenaikaisia. Moni on myös harmitelleet ja ihmetelleet kouluverkkotyöryhmän radikaalia esitystä.
Nissinvaaran kyläläisille koulu on ollut koko sen toiminnan ajan (v:sta 1937) tärkeä. Se on kokenut nousuja ja laskuja, mutta kylän vetovoima on ollut se tekijä, joka on nostanut koulun aina kukoistukseen.
Kylä on keskeisellä paikalla Kuusamon keskustan ja Rukan välissä. Sopivan matkan päässä käydä työssä sekä kaupungin keskustassa ja Rukalla, että myös kauempana kaupungin reunamilla. 70-luvun lopulla koulun kamppaillessa henkitoreissaan, Nissinvaaran kylä muodostui vaihtoehdoksi lapsikeskeiselle asumiselle. Koulupiiriin rakennettiin yli 50 taloa lyhyessä ajassa, etupäässä lapsiperheitä. Kylän entiset talot ovat edelleen asuttuna.
Lähes jokaisen talon perillisiä on rakentanut talon oman kotitilan maille- kolmannessa, jopa neljännessä polvessa. Nyt jo lastenlapset ovat valinneet asuinpaikaksi isovanhempien kotikylän. Sen lisäksi, että kylä on maisemiltaan kaunis, suuri vetovoimatekijä on ollut toimiva kyläkoulu. Se voisi olla vetovoimatekijä myös siinä vaiheessa, kun 70-80 luvuilla rakennetut talot alkavat siirtyä nuoremmille polville.
Vuonna 1977 koulun oppilasmäärä oli 13. Kukaan ei uskonut, että vajaa 20 vuotta myöhemmin se olisi lähes 80. Tämänhetkinen oppilasennuste ei mielestäni puolla koulun lakkauttamista.
Pientä koulua arvostaa moni vanhempi siksi, että sillä on monia pedagogista etuja verrattuna suureen. Viittaan tässä mm.Törmäsen koulun vanhempien kannanottoon oman koulunsa puolesta. Edelleen koulun ympäristö on monen harrastuksen keskipiste. Vähäisin ei ole pallokenttä, jääkiekkokaukalo, liikuntahalli, kokoontumistilat eri järjestöille.
Nyt tämä Kuusamon elinvoimaisimpiin kuuluvan kylän koulun on istuva kouluverkkotyöryhmä valmis lakkauttamaan! Se on kuulemma Suomessa vallalla sellainen trendi. Niinkö Kuusamossakin, jossa on Suomen keskustalaisimpiin kuuluva valtuusto ja jossa ympäröivän maaseudun elinvoimaa pidetään tärkeänä.
Silmäillessä tarkemmin eri koulupiirien oppilasmäärää, tulee väistämättä ajatus, että kouluverkkosuunnitelman tueksi on kerätty oppilastilastoja elinvoimaisen koulujen alueelta. Onko tarkoituksena varmistaa keskustan yksiköiden oppilasmääriä. Työryhmään olisi tasapuolisuuden vuoksi voinut valita myös toisenlaista näkemystä. Asiat näyttävät erilaisilta, kun niitä katsoo eri näkökulmista.
Lisäksi työryhmän ja ammattilaisten esittämät arviot koulun remontin kustannuksista olivat niin epämääräiset, että esitys vaikutti tunnustelulta ja koepallolta, että miten asiaan suhtaudutaan.
Mm. edelläesittämääni vedoten kehoitan Nissinvaaran koulun oppilaiden vanhempia aktiivisuuteen Kuusamon kouluverkkotyöryhmän ja kaupunginvaltuutettujen kanssa. Kouluverkkotyöryhmä katsoo asiaa vain yhdestä näkökulmasta, yrittää hyvin kiireisellä aikatalululla viedä asiaa eteenpäin, ettei asiasta ehditä käydä perusteellista keskustelua.
Mietitään, millainen olisi kylä, ilman koulua, jonka vuoksi monet valitsivat kylän asuinpaikakseen. Miten se vaikuttaa kylän tulevaisuuteen. Kuka muuttaa niihin kymmeniin taloihin, joista sen rakentajasukupolvi siirtyy pian”välilanssiin” kylän pintaan tai lähikaupunkiin. Tuskin ne houkuttavat lapsiperheitä, jos kylällä ei ole toimivaa koulua. Mikä merkitys sillä on niille kymmenille maanomistajille, joilla on kaavoitettuja tontteja Rukan matkailukaupungin Nissinvaaran kyläkaava-alueella.
Tiedän Nissinvaaran koulun huoneilma- ja hajuongelman ” kantapään kautta” enkä väheksy sitä, mutta se on korjattavissa. En myöskään kannata leikkimistä lasten terveydellä. Mutta Kuusamossa täytyy olla varaa lasten koulunkäynnin turvaamiseen niin terveellisyyden kuin monimuotoisuuden suhteen. Onhan meillä varaa paljon vähemmän tärkeisiinkin asioihin. Tämä on arvovalinta. Siksi kyläkouluista ei tulisi tehdä lakkautuspäätöksiä liian etupainoisesti miettimättä sitä, mitä seurannaisvaikutuksia sillä on.
