Talvi on tullut Koillismaalle viimeistään siinä vaiheessa kun mittari näyttää reilusti alle -20 asteen pakkasia.
Mutta mitä autolle sitten kannattaisi tehdä? Pelkkä talvirenkaiden allelaitto ei riitä, vaan tarkistettavia kohtia löytyy niin auton sisältä kuin ulkoakin.
Renkaat. Missä kunnossa talvirenkaat ovat, riittääkö kitkarenkaissa kulutuspintaa ja nastarenkaissa nastoja? Myös ilmanpaineet kannattaa tarkistaa. Varsinkin nastarenkaat voivat myös vanhentua, jolloin kumi kovettuu. Ainakaan yli kymmenvuotiailla renkailla ei pitäisi liikenteeseen lähteä, usein kovettumista tapahtuu jo paljon nuoremmillakin renkailla.
Vakuutusyhtiö voi laskettaa nastat korjaamolla onnettomuustilanteessa. Jos renkaiden välinen nastaero on liian suuri, sillä voi olla vaikutusta vakuutuskorvausten määrään.
Ohjauskulmat. Näitä ei monikaan autoilija kykene kotioloissa tarkistamaan, mutta ohjauskulmilla on suuri vaikutus auton käytökseen liukkaalla kelillä ja varsinkin nopeissa ääritilanteissa. Ohjauskulmien merkitys korostuu jo syyssateilla. Ne kannattaa katsoa kahden vuoden välein ja yleensä myös erilaisten törmäysten jälkeen.
Raitisilmasuodatin. Auton ilmanvaihtojärjestelmän puhallusteho ei riitä pitämään tuuli- tai sivulaseja auki, jos raitisilmasuodatin on tukossa. Syksyllä suodattimen voivat tukkia esimerkiksi havupuiden neulaset. Seurauksena ikkunat huurtuvat helposti ja kovalla pakkasella sivuikkunat eivät enää pysy auki.
Naftasuodatin. Dieselautoista löytyvään suodattimeen saattaa kertyä vettä niin paljon että suodatin jäätyy. Kovilla pakkasilla suodattimeen kertyy myös parafiinia. Siitä syystä kylmillä alueilla myydään talvella arktista dieseliä. Jäätymisestä seuraa auton jääminen tielle.
Pakkasnesteet. Auton pakkasnesteen todellinen pakkasenkestävyys on helppo todeta mittarilla, mutta sopivaa mittaria ei useimmilta autoilijoilta löydy. Mikäli autoa käyttää huolto-ohjelman mukaisesti huollossa, pakkasenkestävyys mitataan samalla.
Lasinpesunesteen pakkasraja. Kura-ajat iskevät viimeistään suolauksen alkaessa pikkupakkasilla ja kesän jäljiltä pesunestesäiliössä voi olla pelkkää vettä. Samalla kannattaa tarkistaa pyyhkijöiden kunto. Kesähelteet kohtelevat usein pyyhkijöitä karulla kädellä. Kovettunut pyyhkijä jättää kalvon lasin pintaan.
Akku. Akun todellinen varauskyky voidaan helposti mitata. Akkujen kunto on saattanut huomaamatta heikentyä monilla autoilijoilla viime vuosina. Niin kovia talvia ei ole ollut pariin vuoteen, että akun kunnosta olisi tarvinnut huolestua.
Halutessaan autoon voi asentaa myös kiinteän akkulaturin. Lisävarustetta kannattaa harkita varsinkin, jos ajaa pääasiassa parin kilometrin työmatkaa.
Sopiva talli. Yllättäen lämmin talli ei ole paras paikka talviautolle. Joissain olosuhteissa lämmin talli voi olla jopa lähes huonoin mahdollinen paikka auton säilyttämiseen. Näin varsinkin märällä talvikelillä ja talleissa, joissa on heikko tai olematon ilmanvaihto. Lämpimään talliin ei saisi ajaa märkää autoa. Paras paikka on kylmä talli, jossa ilma vaihtuu.
Jarrut. Varsinkin autojen takajarrut olisi syytä avata parin vuoden välein jos halutaan varmistaa että ABS-jarrut toimivat kuten suunniteltu. Tavanomaisessa kevyessä jarrutuksessa takajarrut eivät tee juuri mitään. Kun osat ovat jumissa, reipaskaan jarrutus ei enää auta vaan jarrut pitää avata korjaamolla.
Lukot. Lukkojen jäätyminen on ongelma talvella, eikä apua löydy ainakaan lukkosulasta. Se kyllä sulattaa lukon auki, mutta kuivaa sitä samalla ja kohta ongelma toistuu. Ratkaisu löytyy jostakin ohuesta öljystä. Aseöljy on hyvä.
Lohko- ja sisätilalämmitin. Lämmittimien toimivuus kannattaa tarkistaa ennen ensimmäisiä kunnon pakkasöitä.
Käsijarru. Jos käsijarrun suojakumi on rikki ja syksy märkä, voi autoilija varautua jumiutuvan käsijarrun aiheuttamiin ongelmiin koko talveksi. Ainoastaan suojakumin vaihto auttaa asiaan.
Uusien autojen peileissä on sähkölämmitys, mutta muut lasit on s