Rukan talviretkeilymahdollisuudet täydentyvät tulevana talvena kolmella uudelle retkireitillä. Yksi niistä on varattu pelkästään lumikenkäilyyn ja patikointiin, kaksi taas tulevat olemaan läskipyörä- eli fatbike-reittejä.
– Haluamme tarjota asiakkaille helposti lähestyttäviä talvireittejä, Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors kertoo.
Lumikenkä- ja patikointireitti Valtavaaran alueella koostuu itse asiassa kolmesta kierrosvaihtoehdosta. Kaikkien lähtöpiste on heti Saaruan parkkipaikan reunamilla
Ensimmäinen kierros on kahden kilometrin pituinen ja se sisältää vain hieman korkeuseroja.
Seuraava kierros kiertää Valtavaaranlammelle ja siellä olevalle laavulle. Mittaa sillä on kolme kilometriä.
– Siinä on hieman enemmän nousua ja laskua.
Pisin reitti on viiden kilometrin mittainen kierros, joka kulkee Valtavaaran päälle.
Antinperän suosuojelualueen reitti on pyhitetty fatbikelle. Viiden kilometrin mittainen kierros sijaitsee vajaan yhdeksän kilometrin päässä Rukan keskuksesta Rukajärven itäpuolella.
– Se on nätti, helposti pyöräiltävä ja suhtkoht tasainen reitti, mikä mukailee suota ja pieniä lampia.
Reitille voi Lindforsin mukaan ajaa joko pyörällä Rukalta tai saapua paikalle autolla reitin alkupisteessä olevalle parkkipaikalle.
Hirsilammen noin kolmen kilometrin mittainen fatbike-reitti kulkee Rukan eteläpuolisen Pyhän Jyssäyksen reitin mukaisesti kääntyen oikaisuun Hirsilammen kohdilla. Se tulee mukailemaan osin lammen rantaviivaa.
– Halusimme tehdä helpomman fatbike-reitin, joka on lähellä kylää eikä ole niin vaativa.
Reittien suunnittelussa kuunneltiin hiihtäjien tarpeita. Matkailijat ovat edellisinä talvina patikoineet hiihtoladuilla ja tämä on herättänyt huolta hiihtäjissä.
– Ei me olla totuttu siihen, että porukka kävelee siellä ladulla.
Lindfors kertoo, että hiihtäjien ja kävelijöiden erottaminen omille reiteilleen on myös turvallisuuskysymys. Ladulla kävelevä ihminen on turvallisuusriski sekä itselleen että hiihtäjälle.
– Halusimme, että hiihtoladut olisivat vain hiihtämistä varten.
Kansainväliset asiakkaatkin ovat toivoneet palautteissaan Rukalle helppokäyttöisiä retkeilyreittejä.
– Meiltä on kyselty niin sanottuja helpompia liikkumispaikkoja.
Kotimainen matkailija pärjää monesti luonnossa, mutta kansainvälisissä matkaajissa taitotasossa on suurta heittelyä.
– Monella ulkomaisella matkailijalla ei ole välttämättä samanlaista luonnossa liikkumisen taitoa mitä suomalaisella on.
Suunnittelun alussa Lindfors otti yhteyttä Metsähallitukseen kevyiden talvireittien mahdollisuudesta. Metsähallitus suhtautui ideaan positiivisesti.
– Heidän kanssaan löysimme hyviä ratkaisuja ja niiden puitteissa tehtiinkin aika nopeita päätöksiä.
Metsähallitukselta löytyi sopivia kohteita lähialueen maastosta. Lindfors uskoo, että talvireiteille on kesäreittejä helpompi saada hyväksyntä.
– Talvellahan ne [reitit] eivät rasita luontoa yhtään – lumipeite suojaa alla olevaa luontoa.
Talvireittien kustannukset ovat Lindforsin mukaan hyvin maltilliset. Euromääräisesti puhutaan tuhansista euroista, ei kymmenistä tuhansista. Huoltokulut ovat rinnasteisia sääoloihin.
– Suurin kulu tulee olemaan ylläpitokulu, eli se, miten talvella fatbike-reittejä huolletaan. Se taas riippuu siitä, miten luminen talvi tulee olemaan.
Ihmisten ihailtavaksi saadaan tänä talvena myös jääveistoksia. Niille on varattu reitti, jääveistosvalopolku, joka tulee olemaan hyvin saavutettavissa marraskuussa avautuvalla gondolihissillä, Lindfors kertoo.
Viisi isoa jääveistosta tullaan sijoittamaan hyppyrimäen ja Kururinteen välisen mäen päälle kuudensadan metrin mittaiselle polulle.
– Siitä on hyvät näkymät pitkälle Kitkan suuntaan. Pimeinä talviöinä pystyy katsomaan revontulia korkealta paikalta.
Kansallispuistoissa ei nähdä isoja investointeja
Rukan kehittäessä toimintaansa ja investoidessa talviretkeilyyn kansallispuistoissa tilanne on ainakin pohjoisessa toisin. Rovaniemen Auttikönkään kävelyreittiä ei voitu kunnostaa täysin ennalleen resurssipulan vuoksi.
Koillismaan kansallispuistoissa Oulangalla, Hossassa ja Riisitunturilla rahat ja resurssit riittävät perustoimintojen ylläpitoon, mutta isompia investointeja ei voida tehdä, kertoo puistonjohtaja Sari Alatossava Mesähallituksen Pohjanmaan-Kainuun Luontopalveluista.– Tällä hetkellä emme ole pulassa, Alatossava kertoo, ja jatkaa, että jatkuva puiston rakenteiden korjaus ei lopu tekemällä – korjattavaa riittää aina. Suuria, uusia investointeja ei tulla puistoissa näkemään ainakaan heti.
Tossavainen kertoo, että tällä hetkellä eniten korjausta vaativia kohteita löytyy Riisitunturilta: uusia pitäisi niin portaita kuin pitkospuitakin.Uusin tulokas Hossakaan ei ole vielä aivan valmis, vaikka niin olisi voinut luulla.– Vaikka Hossassa saatiin iso kansallipuiston perustamisrahoitus, niin eihän silläkään ihan kaikkea saatu kuntoon. Laitoimme ne tärkeimmät kohteet.
Kansallispuistojen sesonkihuiput, kuten ruskan aika, ovat Tossavaisen mukaan tuoneet uuden ongelman: parkkipaikat. Juuma on ollut täynnä, Riisitunturi myös. Hossan Julman-Ölkyn parkkipaikka sijaitsee läpikulkutien reunalla.– Jos kävijämäärät kasvavat eikä julkista liikennettä ole, niin tietenkin ihmiset tulevat omilla autoillaan ja parkkipaikat ovat täynnä.
