Pitkään jatkunut lämmin syksy on saanut luonnonkin rytmin paikoitellen sekaisin. Kaarina Ronkaisen lähettämässä Kuusamon Tolpanniemessä viime viikolla otetussa lukijankuvassa koivun silmut ovat alkaneet vihertää keskellä syksyä, kuten keväällä uusien lehtien alkaessa kasvaa.
Ilmiö on lämpimälle syksylle aika tyypillinenkin asia ja sitä tapaa koivujen lisäksi monillakin kasveilla, kertoo biologian dosentti, FT Anne Jäkäläniemi.
– Vähän aikaa sitten kävi muutaman päivän pakkaskausi. Kasvit tajusivat kylmän talvikauden alkaneen ja siirtyivät lepotilaan. Sitten kun alkoikin vielä uusi lämmin jakso, kasvit luulivat uuden kasvukauden jo alkaneen ja kevään tulleen. Puiden silmut paisuvat ja kasvit tekevät uudelleen lehtiä tai alkavat kukkimaan uudestaan.
Koivujen lisäksi lämmin syksy saa esimerkiksi monet rikkaruohot aloittamaan uuden kasvukauden.
Suurta pelkoa siitä, että tulevana keväänä puut jäisivät lehdistä paljaiksi, ei kuitenkaan ole, biologi lohduttaa.
– Mikäli kaikki silmut lähtisivät syksyllä kasvamaan, paleltuisivat ne pakkaskauden alkaessa eikä puu olisi valmistautunut talveen. Lehtipuilla on kuitenkin käytännössä aina reservissä silmuja, jotka sitten alkavat kehittyä oikeaan aikaan keväällä. Nytkin tilanne on se, että vain osa silmuista on alkanut vihertää syksyn lämpimien myötä.
Kuluva syksy on ollut poikkeuksellisen lämmin ja reilusti plussan puolella olevat lämpötilat näyttävät jatkuvan tälläkin viikolla.
– Muutama vuosi takaperin oli samantyylinen syksy ja lämpimiä jaksoja jatkui pitkään. Nyt tänä syksynä lämmintä on ollut vielä tavanomaista pitempään.
– Ilmastonmuutos alkaa näkyä, mikä tarkoittaa kevään ja syksyn pitenemistä. Lumi tulee maahan entistä myöhemmin syksyllä ja sulaa aikaisemmin keväällä.
Koivu kasvattaa tulevan kevään lehtiverson aiheet jo edellisenä kesänä. Lehti- ja emikukintosilmut muodostuvat edellisen kesän loppupuolella, kun puu alkaa valmistautua tulevaan talveen. Lehtien ja verson aiheet viettävät talven pakkasilta suojassa ruskeiden silmusuomujen sisällä. Silmu on koko syksyn niin syvässä lepotilassa, että isotkaan lämpötilanvaihtelut eivät sitä yleensä hämää ja herätä puhkeamaan.
Kasvihormonit, kuten kasvua estävä abskisiinihappo, pitävät koivun lepotilassa talven yli. Lepotila purkautuu talven aikana ja silmut valmistautuvat kehittymään, mutta alhaiset lämpötilat estävät vielä kasvuun lähdön. Kasvun voidaan katsoa alkavan siitä, kun ensimmäiset silmut nousevat suojasuomujensa alta esiin.
