Joulunpyhät alkavat olla ohi. Henkiset akut on ladattu joulurauhalla ja hektinen arki hetkeksi unohdettu. Jouluna on saanut vain olla ja rauhoittua, lomailla sydämensä kyllyydestä.
Paitsi, jos on sattunut olemaan koko joulun töissä. Monet arjen sankarit ovat myös pyhien sankareita – sairaat on hoidettava, nälkäiset ruokittava, joulunviettäjät paikasta toiseen kuljetettava, järjestystä valvottava ja apua tarvitsevat pelastettava, vaikka kuinka olisi pyhäpäivä.
Sen tietää myös Sari Määttä, joka vietti nyt kolmatta joulua perätysten sairaanhoitajana Kuusamon terveyskeskuksen akuuttiosastolla – omasta tahdostaan.
– Yleensä joka toinen joulu vapaa, joka toinen töissä. Tasapuolisesti vuorotellaan. Lisäksi, jos on joulun töissä, on uusivuosi vapaa tai toisinpäin. Itse halusin nyt olla joulun, Määttä kertoo.
Kahdeksan vuotta sairaanhoitajana työskennellyt Määttä on viettänyt jouluja samaan tyyliin myös aikaisemmin, ollessaan lähihoitajana vanhustyössä.
Kuinka hankalaa se sitten on, virittäytyä joulun tunnelmaan töissä ja kotiin joulunviettoon mennessä?
– Ei se ole vaikeaa. Eikä se harmita olla joulua töissä, kun sen tietää että kun on tämän työn valinnut, pyhät ollaan töissä.
Tänä vuonna Määttä oli töissä vielä tapaninpäivänäkin.
– Ei sitä joulua niin huomaa työn tiimellyksessä, mutta on silti jokin erilaista. Täällä on jotenkin semmoinen joulun tunnelma, ei sitä osaa selittääkään. Varsinkin aattona. Potilaat kun tavataan vuoron alussa, heti toivotellaan hyvät joulut. Siitä se aattopäivä sitten lähtee, Määttä toteaa.
Myös Määtän kollega Merja Heikkilä kokee joulun tunnelman olevan akuuttiosastollakin läsnä.
– On se erilaista, ihmiset on jotenkin iloisella mielellä. Pyhä se on pyhä täälläkin, ja potilaatkin ovat moni eri tavalla juhlatuulella. Se on varmaan sitäkin, että osa olisi muuten varmaan yksin kotona, Heikkilä toteaa.
Myös Heikkilä nimenomaan itse halusi olla joulun töissä.
– Siitäkin tulee hyvä mieli, että joku toinen saa sitten olla vapaalla. Joillain on vaikkapa pieniä lapsia. Itse oikein tykkään tästä tunnelmasta osastolla jouluna, meillähän täällä pöydätkin notkuu, Heikkilä sanoo ja viittaa joululiinan verhoaman kahvipöydän torttutarjoiluihin.
Akuuttiosastolle joulutunnelmaa tuodaankin jouluruoalla ja koristeilla: kuuset ja kyntteliköt valaisevat osastokäytäviä ja huoneita.
– Kaupunki tarjoaa meillekin jouluaterian, ja henkilökunnan kesken pidetään vielä ennen joulua joulupuurohetki nyyttärimeiningillä. Kirkkokuoro käy aatonaattona, ja ehkä joskus jollakin on tonttulakki päässä. Mutta ei mitään hössötystä. Sellaista lupsakkaa menoa, ollaan vaan ja töitä tehdään, Määttä toteaa.
Paljon käy osastolla myös omaisia, ja osa pyytää lääkäriltä lupaa saako potilas käydä kotilomilla.
– Potilaskin pääsee sillä tavalla viettämään muutaman tunnin jouluhetken kotona, Määttä kertoo.
Tänä jouluna Määttä itse pääsi aattona vasta iltakymmeneltä joulunviettoon.
– Ajelin vanhempien luo, missä myös minun perhe, mies ja lapset oli jo odottamassa, Määttä kertoo.
– On onni sinänsä, että työmatkani on vähän pidempi, niin työajatukset jää yleensä autoon. Toki vaikeat potilastapaukset voivat jäädä pyörimään päähän.
Tämä joulu oli Määtän mielestä edellistä rauhallisempi. Osaston vuodepaikoista vajaa puolet olivat vapaina.
– Joka vuosi on erilainen. Viime vuonna influenssaepidemia työllisti tosi paljon, tänä jouluna taas on ollut monisairaita potilaita, jotka vaativat paljon työtä, mutta yleistunnelma on rauhallinen, Määttä kertoo.
– Nyt joulu alkaa taas jo olemaan ohi, ja minulla alkaa vapaat. On se aina oma juhlansa talven keskelle, mutta se tulee ja se menee, hän lopuksi naurahtaa.
