Mä­ki­hy­pyn ehdolla kaikki muu paitsi vaimon valinta – Tapio Räi­sä­sen kirjan jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­teen Tai­val­kos­kel­la virtasi väkeä siihen mal­liin, että penk­ke­jä oli kan­net­ta­va lisää

Yleisöä kertyi keskiviikkoiltana Päätalo-keskukseen runsaasti, kun oman kylän pojan kirja julkistettiin. Kirjan tekijät Jussi Eskola ja Tapio Räisänen. Tapio Räisäsen lempiharratus on nykyään laulaminen.
Yleisöä kertyi keskiviikkoiltana Päätalo-keskukseen runsaasti, kun oman kylän pojan kirja julkistettiin.
Yleisöä kertyi keskiviikkoiltana Päätalo-keskukseen runsaasti, kun oman kylän pojan kirja julkistettiin.

Keskiviikkoiltana Päätalo-keskuksessa jouduttiin kantamaan tuoleja lisää, kun väkeä virtasi Tapio Räisäsen kirjan julkistamistilaisuuteen. Paikalla oli myös mummu, joka Räisäsen mukaan oli monasti pyyhkinyt maailmanmestarin pyllyä.

Räisänen on Suomen ensimmäinen suurmäen MM-kultaa voittanut hyppääjä. Kisat vietettiin vuonna 1978 Lahdessa.

Minä, Tapsa - kirjan on Räisäsen muistiinpanoista kirjoittanut Jussi Eskola, joka kirjan julkistamistilaisuudessa kertoi käyneensä kirjoitusvaiheessa nukkumaan mennessä monta kertaa hyppytornissa.

– Niin lähelle elämän myötä- ja vastamäkiä Tapsa minut päästi.

Räisänen puhui keskiviikkoiltana paljon itseluottamuksesta ja pelkäämisestä. Toista pitää olla, mutta toista ei.

– Kun ensimmäisen kerran näin Lahden vanhan puumäen, ajattelin etten ikinä tuosta uskalla laskea. Mutta kun on 6-vuotiaasta alkaen laskenut navetan katolta ja pikku hiljaa totutellut suurempiin mäkiin, niin itseluottamus kasvaa. Ja kun on itseluottamusta, ei tarvitse pelätä, kertoo Räisänen.

Hän on kotoisin Taivalkoskelta ja asuu siellä nykyäänkin vuosien poissaolon jälkeen. Pienen Tapsa-pojan esikuvia Taivalkoskella laskijoina olivat muun muassa Erkki Alaluusua, Osmo ja Eero Nevala sekä Härmän pojat.

Ensimmäiset mäkisukset Tapsa sai samanikäisenä, kun Toni Nieminen voitti olympiakultaa. Tuolloin sukset olivat puuta ja Jalavan kauppa oli ainoa paikka, mistä niihin sai mäkisuksilakkaa.

Kun on itseluottamusta, ei tarvitse pelätä.

Katkeruudella Tapsa muistelee vuoden 1976 Insbruckin talviolympialaisia, kun hänet jätettiin rannalle poliittisista syistä.

– Silloinen Suomen olympiakomitean valmennuspäällikkö Kalevi Tuominen oli jo luvannut minulle edustuspaikan, mutta TUL:n piti saada oma edustaja mukaan, joten minut jätettiin rannalle. Tuolloin lehdet otsikoivat tapahtumaa näin: Olympiakomitean hylkimä Räisänen.

Tapio Räisänen (s. 1949) sijoittui kakkossijalle myös vuoden 1978 MM-karsinnoissa ja hänet pudotettiin silloinkin varsinaisesta kisajoukkueesta.

Ennakkosuosikki Kari Ylianttilan loukkaannuttua Räisänen kuitenkin nousi Lahden kisojen edustusjoukkueeseen. Hän tuli ja näytti hypäten ensimmäisellään 111,5 metriä.

Räisäsen toinen hyppy kantoi 108 metriä. Toiseksi kilpailussa jäi vain 0,3 pisteen erolla Itävallan Alois Lipburger ja pronssille DDR:n Falko Weisspflog.

Mäkihyppy on ollut Tapsalle koko elämä.

– Koko elämän ja kaikki ratkaisuni olen tehnyt mäkihypyn perusteella ja ehdoilla. Kaikki muu, paitsi vaimon valinta. On se hienoa, kun ilma kantaa.

 
Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä