Baabelin mäen ajatushautomo on kääntänyt katseensa alkuperäiskansojen eli tässä tapauksessa lappalaisten poronhoitoon. Poro, tuo Lapin kameli, on aiheuttanut harmaita hiuksia myös Baabelin mäen seutukunnalla. Kukapa Kuusamon lantalaisista ja heidän jälkeläisistään ei olisi poroihin tutustunut tavalla tai toisella. Useimmiten kokemukset ovat olleet negatiivisia.
Baabelin mäen ajatushautomon toimikunnan sukujen historiasta löytyy poron omistajia virallisine poromerkkeineen. Kuuluisia pororosvoja ei ole historiankirjoihin viety. Rosmot lienevät eläneet rajan toisella puolen Kortesalmen ja Ervastin mukaan. Baabelin mäen sexmannin suvussa on ollut poronomistajia, mutta porokarjalle kävi heikosti sota-aikana. Porot tuli osittain syötyä ja loput menivät venäläisten patoihin alueluovutuksen seurauksena. Paliskunta jäi Neuvostoliitolle alueluovutuksen seurauksena. Siihen loppui Baabelin mäen porotalous, mutta eivät porot.
Poroja on riittänyt näillä mailla haitaksi saakka. Baabelin ainoa viljelijämohikaanin 140 rehuhehtaarista noin 30 % menee paikallisten porojen ravinnoksi ja tuotto näin vieraan kukkaroon. Ajatushautomon satraappi on kerännyt kiitettävällä innolla seutukunnan ikivanhat ladot jatkojalostukseen mm. siinä toivossa, etteivät ne houkuttelisi poroja kesäaikaan. Tosin huonolla menestyksellä.
Porot kiipivät kesän tullessa mäelle ja alkavat muistuttaa perinteisiä kotieläimiä. Ei auta kauppaneuvoksen hätistelyt, sillä porokullat ovat pian entisissä asemissaan. Porot ilmestyvät pihapiiriin alkukesästä samalla varmuudella kuin pari käkeäkin. Luonnonvoimille pieni ihminen ei mahda mitään.
Alkukansat ja porot ovat myös poliittisesti kuumaa tavaraa. Kaikenlaisia väärän opin julistajia ilmestyy paikalliseen valtamediaan Koillissanomiin, jotka eivät tunne historiaa hitustakaan ja joiden näkemykset asioista ovat omasta päästä keksittyjä. Tämä oppi menee kuin häkä lehden lukijoihin. Joku nopsakinttu ehti jo napata Hossan kansallispuiston omaksi saavutuksekseen. Kun tähtää lappilaisten ja saamelaisten ääniä haravoimaan, on syytä muistaa vaalipiirijako. Alkukansojen jäänteet asuvat perimmäisessä Lapin vaalipiirissä. Oulun vaalipiirissä alkuperäiskansojen edustajia mieslinjoissa tuskin löytyy alkuperäisasukkaina, tuontitavaraa voi olla. Promille dna:ssa voi joiltakin suvuilta löytyäkin.
Baabelin mäen asukkaat eivät ole sekaantuneet historian saatossa lappalaisiin muuten kuin maakaupoissa. Tämäkin lienee tapahtunut 1600-luvun loppupuolella, jolloin ensimmäinen baabelilainen hankki tilansa ilmeisestikin vienalaiselta lappalaissuvun edustajalta.
Näyttää siltä, että ikimuistoiset nautintaoikeudet pyritään pitämään yllä alkuperäiskansoilla ja heidän poroillaan. Nykyisenkaltaisia poromääriä ei Ylämaalla koskaan ollut. Poro oli kulkuväline ja ravinnon lähde niillä, joilla niitä oli tusinanverran tai enemmänkin. Nykyinen ei-alkuperäiskansojen harjoittama porotalous on Kuusamossakin aivan muuta - varustelutaloutta.
Turha on vedota paikallisiin kansanedustajiinkaan, sillä he ovat omat karvansa paljastaneet. Ilmeisesti vaalikarjalaskelmat riittävät, jos taistoon ei löydy kunnon ralliporoa.
