Posion kuntakonserniin kuuluvan Posion Vesi ja Lämpö Oy:n rakennuttaman, vuoden 2013 lopulla käyttöön otetun lämpö -ja sähkövoimalan alkutaival on ollut kivikkoinen. Laitosta ei ole saatu kannattavaksi.
Kysymys kuuluu, mikä on konsultin vastuu toimia asiantuntijana, niin kuin tässä Posion hankkeessa, jossa laitoksen rakentamista perusteltiin sillä, että vastaavat laitokset Itävallassa ovat kannattavia? Itävallassa samanlaisten laitosten ympärillä on asutusta ja liikekiinteistöjä, joissa lämpöä tarvitaan ympäri vuoden teollisuusprosesseihin ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen.
Suomessa ei Posiota ennen ollut vielä missään vastaavaa laitosta? Posiolla laitosta on jouduttu kesällä seisottamaan pari kuukautta? Jos talvet ovat leutoja, laitos tuottaa huonosti sähköä valtakunnan verkkoon?
Nyt tosin näköpiirissä on, että Posion laitoksesta saataisiin kannattava, kun se siirtyi syyskuun alusta selvästi viime vuosia halvemman, Kemijärven sahalta polttoaineeksi saatavan tuotteen käyttäjäksi.
Jos palataan aikaan kun kunnassa pohdittiin vaihtoehtoja mitä tehdä silloisen kaukolämpölaitoksen käyttöiän tullessa loppuun. Vaihtoehtoina olivat vanhan laitoksen uudistaminen öljykattilatekniikkaan perustuen, hake-lämpölaitoksen uusiminen tai hakelämpölaitoksen uusiminen lisättynä sähköntuotannolle. Kunnanvaltuusto päätyi mainituista viimeisimpään vaihtoehtoon.
Ensimmäinen vaihtoehto olisi investointina ollut halvin, alle miljoonan. Investointitukea hankkeeseen ei olisi saatu. Hakelaitoksen uusiminen puolestaan olisi investointina ollut reilun kolmen miljoonan euron tasoa, mutta siihenkään ei olisi saatu enää investointitukea.
Kolmas vaihtoehto lähti siitä, että hakelaitoksen uusimisen yhteydessä otetaan käyttöön myös sähköntuotanto. Investointi oli vaihtoehdoista kallein, yli kuusi miljoonaa euroa, mutta käyttötalousmielessä sen tuolloin arveltiin muodostuvan halvimmaksi ja ainoaksi tavaksi hankkia hankkeelle ulkopuolista tukea.
En tiedä, mihinhän on voinut perustua laskelmat, kun Posion laitokselle saatiin Energiamarkkinaviraston myönteinen lausunto, jonka mukaan voimalaitoshanke täytti taloudelliset ja tuotannolliset edellytykset valtakunnalliseen sähkönsyöttötariffijärjestelmään pääsemiseksi. Se tarkoitti siis sitä, että laitos hyväksyttiin 12 vuodeksi syöttö-tariffijärjestelmän piiriin, joka taas merkitsi sitä, että laitoksella tuotettavalle sähkölle myönnettiin hintatakuu kyseiselle ajalle. Tämän hintatakuun laskettiin käyttötalousmielessä luovan pohjan investoinnin kuolettamiselle viidentoista vuoden aikana.