Maa- ja metsätalousministeriö järjesti avoimen ja nimettömän kyselyn porotaloudesta internetissä. Verkkokyselyn tuloksia julkistettiin keskiviikkona useissa medioissa.
Ministeriön neuvottelevalta virkamies, Tapani Sirviö, mksi porokysely toteutettiin sillä tavalla, että vastaajia ei pyritty millään tavalla varmistamaan?
– Avoimen kyselyn kolikon toinen puoli on, että siinä on näitä puutteita. Sekin, että alueellista tai ammattiryhmien osallisuutta ei voida varmistaa. Siihen vastaavat vain ne, jotka näkee mielenkiintoa.
Onko mahdollista, että yksi henkilö vastasi vaikkapa kymmeniä kertoja?
– Vastaaja voi vastata useita kertoja. Siinä (kyselyssä) ei voida millään tavalla varmistaa edustavuutta. On mahdollista, että tulokset eivät ole kovinkaan edustavia.
Koska aihe jakaa mielipiteitä, miksi ministeriö ei tehnyt tieteellistä tutkimusta aiheesta?
– Saatiin kansalaisaktivisteilta ja ryhmiltä yksittäistä kommenttia ja postia. Haluttiin saada yleiskuva, että kuinka laajaa tämä on. Huomattiin selvästi, että negatiivista palautetta tulee vain liian lähellä asumusta tai viljelyksiä tapahtuvasta laiduntamisesta.
Millä tavalla tällainen kysely edistää keskustelua poronhoidosta?
– Tämä on polarisoitunut jo aikaisemmin. Se tuo vain näkyville sen ongelman, että poroelinkeino on muuten arvostettu ja hieno elinkeino, mutta tämä yksittäinen asia aiheuttaa kitkaa. Se on tämä liian lähellä asutusta tapahtuva laidunnus. Jos laidunnuskäytäntöjä ei kunnolla noudateta, niin siitä tulee tälläista negatiivista palautetta suoraan elinkeinolle ja sitten tänne viranomaispuolelle.
Aiotteko käyttää kyselyänne pohjana porotalouden tulevien päätösten valmistelussa?
– Tämä on hyvin pieni, hyvin pieni, osa kokonaisuutta. Porolaidunten inventointi tulee perustumaan tieteelliseen menetelmään. Porolukutyöryhmä tulee saamaan tieteellisen neuvon tiedeyhteisöltä. Isoissa asioissa nojaudumme vallan muuhun dataan, kuin tähän. Tämä palvelee pieneltä osaltaan sitä ymmärrystä, jota me halutaan saada piha- ja peltoporo-ongelmasta ja sen laajuudesta.