1950-luvun loppupuolella asuimme Taivalkosken Pistossa. Pienessä kahden huoneen hirsimökissä ihan viitostien kupeessa. Me lapset nukuimme pirtin puolella, äiti, isä ja pienimmäinen keittiössä.

Kun aamulla heräsimme, saattoi pirtin lattialla maata tuntemattomia ”kulukumiehiä”, reppu päänalusena, talvisaikaan paltto peittona.